Kansainvälinen kauppa ja sijoitukset

Kansainvälinen kauppa ja sijoitukset

Etla käynnisti vuoden 2017 lopulla monivuotisen kansainvälisen kaupan ja sijoitusten tutkimuksen. Tutkimustarvetta ovat lisänneet yhtäältä itse kaupassa tapahtuneet muutokset ja toisaalta sen sopimusperustaan liittyvät toimet ja poliittiset paineet.

Tutkimusteemoja on useita: mm. globalisaation vaikutukset yritysten vientiin, ulkoisten kauppashokkien vaikutukset yritysten toimintaympäristöön, Britannian EU-eron vaikutukset, vapaakauppasopimusten vaikutukset, globalisaation vaikutukset työllisyyteen ja palkkoihin, palvelujen kansainväliseen kauppaan liittyvät kysymykset, kansainvälisen investointiregiimin muuttamiseen kohdistuvat ajatukset sekä kansainvälisten arvoketjujen muutokset mm. uuden tekniikan kehittymisen ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden myötä.

Näiden eri teemojen tutkimus edellyttää erilaisia lähestymistapoja. Kaupan vapauttamispyrkimysten ja toisaalta sen purkamisen (Brexit) tutkimus edellyttäisi malleja, joihin tullit ja ei-tullimuotoisten esteiden tulliekvivalentit voidaan istuttaa (esim. GTAP-malli). Teoreettinen kv. kaupan ja sijainnin tutkimukseen perehtyminen voisi antaa välineitä tapahtuneen ymmärtämiselle. Tuotantoketjujen tapahtunutta kehitystä voidaan selvittää melko selväpiirteisesti toimialatasolla kv-kaupan panos-tuotos-pohjaisten tietokantojen (mm. Wiod ja OECD) pohjalta. Arvoketjujen kehitystä voidaan selvittää myös yritystapausten pohjalta (haastattelut, yrityskyselyt). Teknologinen kehitys on myös merkittävä tekijä kv. kaupan kehitykselle. Sillä on vaikutuksia arvoketjuihin ja koko tuotantotapaan.

Toisaalta ulkomaankauppa on merkittävää teknologian kehitykselle ja innovaatiotoiminnalle. Kv. kaupan kehityksen vaikutus työmarkkinoille on oma, itse kaupan kehityksestä jonkin verran erillinen kysymyksensä. Työmarkkinoilla määräytyvällä palkkatasolla on kuitenkin takaisinkytkentä kauppaan kustannuskilpailukyvyn kautta. Globalisaation ja kauppashokkien yritystason vaikutuksissa hyödynnetään mikroekonometriassa tunnettuja instrumenttimuuttujia ja yksityiskohtaisia rekisteriaineistoja.

Tutkimuksesta vastaa: