Arvoketjut, kansainvälinen kauppa ja talouden haavoittuvuus (Etlatieto Oy)

Arvoketjut, kansainvälinen kauppa ja talouden haavoittuvuus (Etlatieto Oy)

Kansainvälisen kaupan toimivuus on tärkeää erityisesti Suomen kaltaisille pienille avotalouksille. Kansainvälisen kaupan muutokset voivat heiluttaa Suomen taloutta ja viennin rakenteemme takia heilahdukset voivat olla monia muita maita suurempia. Koronakriisi on myös tuonut esiin sen, miten riippuvainen Suomikin on globaaleista arvoketjuista. Myös Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota luo varjon kansainvälisen kaupan kehitykselle.

Koronakriisi on nostanut esiin huolen yhteiskunnan ja talouden resilienssistä eli toipumiskyvystä. Tämän myötä on syntynyt tarvetta tiedolle siitä, miten tätä resilienssiä – erityisesti kansainvälisen kaupan osalta – voitaisiin vahvistaa. Lisäksi arvoketjujen kehityssuunnat ovat osin epävarmat.

Tässä hankkeessa tutkitaan ulkomaankaupan kehityssuuntia, niihin vaikuttavia tekijöitä ja Suomen herkkyyttä kansainvälisen talouden shokeille. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa erityisesti arvoketjuja koskevan kansainvälisen kaupan kehityssuunnasta ja suhdanneherkkyydestä. Tavoitteena on tuottaa joko kansallisen tai EU-tason suosituksia siitä, millä keinoin talouden kriisinkestävyyttä pystyttäisiin parantamaan ja suhdanneherkkyyttä vähentämään.

Suomen suhdanneherkkyyttä, sen takana olevia tekijöitä ja arvoketjujen roolia kriisin välityskanavana tutkitaan tilastollisilla menetelmillä. Arvoketjujen tulevaisuuden analysoimiseksi käytetään aineistoina yrityskyselyä ja -haastatteluja. Haastattelujen erityinen kohdejoukko ovat yritysten hankinta- ja toimitusketjujohtajat.

Hankkeen lopulliset tulokset julkaistaan loppuraportissa, joka julkaistaan VNK:n julkaisusarjassa.

Tutkimuskysymykset

  • Miten koronakriisi on heijastunut kansainvälisiin arvoketjuihin ja millaisia niitä koskevia pysyvämpiä vaikutuksia sillä voi olla?
  • Mitkä tekijät ajavat arvoketjujen muuttumista tai pysymistä ennallaan?
  • Mitkä ovat kriisin ohella muita ulkomaankauppaan vaikuttavia tekijöitä erityisesti Suomen näkökulmasta?
  • Mitkä talouden ja etenkin ulkomaisen vaihdannan erityispiirteet ovat olennaisesti vaikuttaneet koronakriisiin Suomessa?
  • Voidaanko Suomen taloutta pitää erityisen haavoittuvana koronakriisin kaltaisille ulkoisille shokeille?
  • Ovatko näköpiirissä olevat kehityssuunnat jo vähentäneet Suomen haavoittuvuutta?
  • Millä tavoin talouden resilienssiä voitaisiin erityisesti ulkoisen vaihdannan osalta vahvistaa?

Tutkimuksesta vastaa: