• Työmarkkinoiden rakenne ja dynamiikka
  • Työmarkkinainstituutiot ja palkkajärjestelmät
  • Osaaminen ja koulutuspolitiikan vaikuttavuus

Työmarkkinoiden ja osaamisen tutkimuksen painopisteinä ovat työmarkkinoiden rakenteisiin ja dynamiikkaan pureutuvat kysymykset. Työmarkkinoiden voimakkaana jatkunut rakennemuutos yhdistettynä pitkittyneeseen talouden taantumaan heijastuu työmarkkinoiden instituutioihin ja palkkajärjestelmiin. Se näkyy työvoiman rakenteessa, liikkuvuudessa ja urakehityksessä ja siksi myös palkka- ja tuloerojen kehityksessä. Työmarkkinoiden murroksen vaikutuksia ja seurauksia tarkastellaan erityisesti osaamisen ja työelämän kytkentöjen näkökulmasta, painottaen koulutuksen joustavaa ja riittävää tarjontaa yli koko työuran. Politiikka-analyysissa korostuu koulutus- ja työvoimapoliittisten toimien vaikuttavuuden arviointi.

Tutkimuskysymykset valaisevat laajapohjaisesti ammattirakenteiden muutosta ja työmarkkinoiden toimivuutta eritoten koulutus- ja työmarkkinainstituutioiden sekä palkkajärjestelmien kehitystarpeiden näkökulmasta katsottuna. Myös työttömyyden ja syrjäytymisriskin vähentäminen on keskeinen tutkimuksen kohde.

Kaikissa hankkeissa hyödynnetään Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja Tilastokeskuksen laajoja pitkittäisaineistoja. Lisäksi näiden perusaineistojen tietopohjaa täydennetään tarpeen mukaan erityyppisten erikoisaineistojen sisältämillä tiedoilla sekä tutkimalla yksittäisiä yrityksiä. Menetelmällisesti sovelletaan tutkimusalueen tutkimuksen eturintaman uusimpia ja ratkaisumalleja.

Ohjelman tutkimukset

Tutkimus alkoi 2018 Tutkimus päättyy 2018
Työssä luodaan tiivis ja yleistajuinen katsaus kotimaiseen taloustieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen, joka tarkastelee aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden vaikuttavuutta Suomessa. Tarkastelut rajataan pääsääntöisesti tutkimuksiin, jotka on julkaistu vuonna 2000 tai sen jälkeen. Aktiivitoimien tarkastelu perustuu seuraavaan ryhmittelyyn: palkkatuki, työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu, kuntouttava työtoiminta
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyy 2021
Hankkeessa laajennetaan ura- ja palkkadynamiikkaa koskevaa tutkimusta huomioimalla myös henkilöiden liikkuvuus työpaikkojen välillä. Tämä on yksi merkittäviä avoimia kysymyksiä henkilöstön taloustieteen piirissä. Hankkeen ensimmäisessä osassa tutkimme yritysten sisäisen urakehityksen ja yritysten välisen liikkuvuuden välistä yhteyttä kahdella toisiaan täydentävällä tavalla.
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyy 2018
Tutkimushankkeessa arvioidaan laajapohjaisesti palkkatuen vaikuttavuutta pitkäaikaistyöttömien ja aineistojen sallimissa rajoissa myös osatyökykyisten työllistymiseen ja työllisenä pysymiseen, mukaan lukien ansiotason kehitykseen. Tämän päätavoitteen saavuttamiseksi hyödynnetään tutkimuksen kannalta keskeisiä yksilötason pitkittäisaineistoja ja kansainvälisen tutkimuksen suosittelemia lähestymistapoja ja arviointimenetelmiä. Palkkatuen arvioinnin kohteena
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2017
Etla osallistuu Talouspolitiikan arviointineuvostolle tehtävään selvitykseen, joka käsittelee oppivelvollisuusiän nostamisen vaikutuksia Suomessa. Vaikutuksia arvioidaan tarkastelemalla välittömästi ensimmäisen asteen jälkeen opintonsa lopettaneiden tai tauottaneiden henkilöiden sijoittumista työelämään ja myöhempiin opintoihin, ja vertaamalla tätä vastaaviin opintajansa jatkaviin ryhmiin. Tutkimuksessa kiinnitetään myös
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyy 2019
Globaalit trendit, kuten teknologinen muutos ja tuotannon siirto ulkomaille, muokkaavat ammattirakenteita. Tästä on tänä päivänä paljon niin kansainvälistä kuin myös kotimaista tutkimustietoa. Ammattirakenteiden muutoksen osaamiseen liittyvät seuraukset ovat poliittisesti erittäin merkittäviä, mutta huonosti ymmärrettyjä. Ammattirakenteiden muutoksella on väistämättä vaikutuksia
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyy 2018
Hanke Better late than never? School, training and work for late upper secondary school completers in the Nordic countries on pohjoismainen vertailututkimus nuorista, jotka eivät suorita toisen asteen tutkintoa tavanomaisessa ajassa. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on analysoida, millaisia seurauksia toisen
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2017
Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten toisen asteen yhteisvalinnassa menestyminen sekä peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaminen vaikuttavat nuorten todennäköisyyteen tehdä rikoksia sekä heidän työmarkkinatulemiinsa. Noin neljä prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista jää vuosittain toisen asteen yhteisvalinnassa ilman koulutuspaikkaa. Ilman tarjousta jääminen viivästyttää
Tutkimus alkoi 2016 Tutkimus päättyi 2017
Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulutukseen hakeutuminen ja pääsy ovat muuttuneet opiskelijavalintojen uudistusten ja muiden opintojen vauhdittamiseen liittyvien politiikkatoimien vaikutuksesta ja ovatko esitetyt tavoitteet nopean siirtymisen ja opintojen etenemisen suhteen toteutuneet; miten ja miltä osin tavoitteet ovat toteutuneet tai
Tutkimus alkoi 2017 Tutkimus päättyi 2017
Suomalaiset korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) ovat vuoden 2016 alusta lukien saaneet periä lukuvuosimaksuja Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavasta vieraskielisestä koulutuksesta. Vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksu tulee pakolliseksi 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa
Tutkimus alkoi 2012 Tutkimus päättyi 2017
Taloustieteessä on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota yritysten sisäisiin ilmiöihin. Yksi merkittävä tutkimusalue on ollut työntekijöiden urakehitys yrityksissä. Tässä hankkeessa aihetta lähestytään uudella tavalla, käyttäen yhdistettyä työntekijä-työnantaja -paneeliaineistoa. Hanke jakautuu kolmeen aihealueeseen. Ensiksi, työntekijöiden urakehitykseen liittyvät tarkastelut laajennetaan käsittämään
Tutkimus alkoi 2015 Tutkimus päättyi 2017
Tutkimushankkeen tarkoituksena on arvioida työntekijöiden osallistumista korostavan johtamisen ja joustavien työnteon muotojen vaikutusta sekä tuottavuuteen että työntekijöiden subjektiiviseen kokemukseen työn palkitsevuudesta. Johtamismenetelmät vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn ja taloudelliseen suorituskykyyn. Viimeaikainen taloustieteellinen tutkimus korostaakin johtamisen tärkeyttä yritysten välisissä tuottavuuseroissa. Tutkimus toteutetaan