Faktat kuntoon työajoista

Työajat ovat jälleen viimeaikoina herättäneet keskustelua. Toiset sanovat suomalaisten työaikojen olevan Euroopan lyhyimmät ja toiset taas kiistävät tämän väitteen. Näkemyseroissa on pitkälti kyse siitä, että käytetään eri käsitteitä ja tilastoja. Eräs merkittävä ero muodostuu myös siitä, tarkastellaanko koko- ja osa-aikaisia yhdessä vai erikseen. Molemmat tavat ovat relevantteja, mutta vastaavat eri kysymyksiin.

Mitä tilastoa tulisi käyttää?

Kansainvälisiä vertailuja varten tilastoaineiston tulisi olla harmonisoitu, eli kerätty samalla tavalla samoja käsitteitä käyttäen. Paras eurooppalainen tilasto työaikojen kansainväliseen vertailuun on Eurostatin työvoimatutkimus (EU-LFS). Tämä tilasto perustuu satunnaisotannalla valittujen henkilöiden haastatteluihin ja tutkimus toteutetaan samoja periaatteita noudattaen ja käsitteitä käyttäen. Suomessa kuukausittainen otos on 12 000 henkeä ja EU-tasolla neljännesvuosittaisen tilaston otos on noin 1,5 miljoonaa henkeä.

OECD julkaisee vuosittaisista työtunneista tilastoa, joka perustuu pitkälti kansantalouden tilinpitoon. OECD:n oman laatuselosteen mukaan tilastoa tulisi käyttää vain työtuntien kehityksen vertailuun yli ajan eikä eri maiden välisiin vertailuihin tietyn vuoden osalta, sillä tiedonkeruutapa vaihtelee maittain.1

Mitä tuntikäsitettä tulisi käyttää?

Eurostat tilastoi työtunteja kahdella eri käsitteellä, jotka molemmat koskevat työtunteja päätyössä. Säännölliset viikkotyötunnit tarkoittavat pitkän aikavälin keskiarvoa kaikista viikon aikana tehdyistä työtunneista mukaan lukien sekä palkalliset että palkattomat tavanomaiset ylityöt.

Toinen Eurostatin käyttämä työtuntikäsite, tehdyt viikkotyötunnit, kuvaa kaikkia haastatteluviikon aikana tehtyjä työtunteja, mukaan lukien sekä palkalliset että palkattomat ylityöt. Säännöllisistä viikkotyötunneista poiketen tehtyihin viikkotyötunteihin vaikuttavat myös lomat, arkivapaat ja muut poissaolot. Tehdyt viikkotyötunnit antavat siten parhaan kuvan todellisesta työpanoksesta.

Säännölliset viikkotyötuntien määrä on Suomessa verrattain pieni

Alla esitän Eurostatin tilastoihin (EU-LFS)2 perustuen tuoreimmat tiedot säännöllisistä työtunneista sekä koko- että osa-aikaisille.

Kuvassa 1 on esitetty säännölliset viikkotyötunnit kokoaikaisille palkansaajille vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen osalta valikoiduille EU-maille.

Kuvasta 1 nähdään, että Suomi sijoittuu tässä maajoukossa häntäpäähän ja että ero esimerkiksi Euroalueen keskiarvoon on hieman alle 1.5 tuntia viikossa. Ero Ruotsiin on noin hieman alle tunti viikossa.

Kuvassa 2 esitetään vastaavat luvut osa-aikaisille palkansaajille. Tässäkin kuvassa Suomi sijoittuu häntäpäähän, ja ero esimerkiksi Euroalueen keskiarvoon noin tunti viikossa.

Suomen kokoaikaisten tekemien viikkotyötuntien määrä on Euroopan pienin

Kuvassa 3 on esitetty tehdyt viikkotyötunnit kokoaikaisille palkansaajille vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen osalta valikoiduille EU-maille. Kuvasta nähdään, että tällä tuntikäsitteellä Suomi pärjää vieläkin heikommin. Vaikka mukana olisivat kaikki EU-maat, olisi Suomi kuviossa viimeisenä.

Kuvassa 4 ovat vastaavat luvut osa-aikaisille. Jälleen nähdään, että Suomessa todellinen viikkotyöaika on verrattain lyhyt.

Näiden tilastojen valossa on mielestäni perusteltua sanoa, että eurooppalaisessa vertailussa viikkotyöaika on Suomessa melko lyhyt.

Miten osa-aikatyön yleisyys vaikuttaa kansainvälisiin vertailuihin?

Edellä on tarkasteltu kokoaikaisia ja osa-aikaisia palkansaajia erikseen. Tämä on perusteltua esimerkiksi ulkomaista investointia suunnittelevan yrityksen kannalta: teollisuusyritykset ovat pääosin kiinnostuneita kokoaikaisten työajoista kun taas vaikkapa kaupan alan yrityksille osa-aikaisten työajat ovat relevantimpia. Yksittäisen työntekijän kannalta on myös perusteltua vertailla osa- ja kokoaikaisia erikseen: yhä useammat työt ovat kansainvälisesti kilpailtuja, ja tyypillisesti kilpailu käydään koko- tai osa-aikaisten töiden sisällä eikä niiden välillä.

Vertailtaessa taloudessa kokonaisuudessaan tehtyjä tunteja on syytä tarkastella kaikkia palkansaajia yhdessä, jolloin erot osa-aikatyön yleisyydessä tulevat huomioiduiksi. Tämä mittari on relevantti kun mietitään esimerkiksi julkisen talouden kestävyyttä, sillä kestävyyteen vaikuttaa kokonaistyöpanos.

Kuvat 5 ja 6 esittävät säännölliset ja tehdyt viikkotyötunnit vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen osalta valikoiduille EU-maille. Näissä vertailuissa Suomi pärjää hieman paremmin, johtuen siitä että Suomessa tehdään eurooppalaisessa vertailussa vähän osa-aikatyötä.

Viikkotyöajoista työuran pituuteen

Kokonaistyöpanokseen liittyen nostan vielä lopuksi esiin erot työurien pituudessa eri maissa. Viikkotyöaikojen lisäksi Eurostat laskee odotettua työuran pituutta 15 vuotiaalle henkilölle perustuen tilastolliseen malliin, joka hyödyntää Eurostatin demografisia ja työmarkkinatilastoja. Tämä luku vastaa kysymykseen: kuinka monta vuotta 15 vuotias keskimäärin on aktiivisesti työmarkkinoiden käytettävissä.

Kuvasta 7 nähdään, että Suomi pärjää tässä selkeästi EU-maiden keskiarvoa paremmin, mutta keskeisiin kilpailijamaihimme nähden Suomi pärjää heikommin.

Lopuksi

Kansainväliset työaikavertailut edellyttävät vertailukelpoista tilastoaineistoa. Eurooppalaisiin vertailuihin selkeästi paras lähde on Eurostatin työvoimatutkimus. Eurostatin tuoreimmat tilastot osoittavat että

  • Suomessa säännöllisten ja tehtyjen viikkotyötuntien määrät ovat Eurooppalaisittain alhaisia sekä koko- että osa-aikaisten osalta
  • Osa-aikatyön suhteellisesta harvinaisuudesta johtuen keskimääräiset säännölliset ja tehdyt viikkotyötunnit ovat Suomessa lähempänä eurooppalaista keskiarvoa
  • Odotettu työuran pituus on Suomessa tärkeitä kilpailijamaitamme lyhyempi

Koko- ja osa-aikaisia tulee käsitellä erikseen, kun työaikavertailuja käytetään esimerkiksi erilaisten töiden kansainvälisen kilpailukyvyn arviointiin, sillä koko- ja osa-aikaiset työt harvemmin kilpailevat keskenään kansainvälisesti. Osa- ja kokoaikaisia on puolestaan syytä käsitellä yhdessä, kun kiinnostuksen kohteena on talouden kokonaistyöpanos, esimerkiksi julkisen talouden kestävyyttä arvioitaessa.

—–

1OECD:n laatuselosteesta: “The concept used is the total number of hours worked over the year divided by the average number of people in employment. The data are intended for comparisons of trends over time; they are unsuitable for comparisons of the level of average annual hours of work for a given year, because of differences in their sources. Part-time workers are covered as well as full-time workers.” https://stats.oecd.org/OECDStat_Metadata/ShowMetadata.ashx?Dataset=ANHRS&Lang=en

2Tietokanta löytyy täältä: http://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/data/database