Arvioimme yritystukien vaikutuksia kilpailukykyyn talousteorian, aikaisemman empiirisen tutkimustiedon sekä uuden empiirisen analyysin valossa. Yritystukia on syytä tulkita laajasti, jotta niiden kansantaloudellisia kokonaisvaikutuksia voidaan arvioida kattavasti. Kilpailukykyä tarkasteltaessa on tarpeen pitää erillään lyhyen aikavälin hinta- ja kustannuskilpailukyky ja pitkän aikavälin kasvukilpailukyky. Yritystukien painopisteen tulisi olla markkinaepäonnistumien korjaamisessa. Arvioinnissa on syytä ottaa huomioon sekä tukea saaviin yrityksiin ja toimialoihin kohdistuvat suorat vaikutukset että muihin yrityksiin ja toimialoihin kohdistuvat epäsuorat vaikutukset, koska epäsuorat vaikutukset voivat vahvistaa tai kumota yritystukien mahdollisia myönteisiä vaikutuksia. Esittelemme viimeaikaisia tutkimuksia, jossa epäsuoria vaikutuskanavia tarkastellaan teoreettisesti ja empiirisesti. Tarkastellemme yksityiskohtaisemmin avustuksina annettuja innovaatiotukia, muita avustuksina annettuja tukia, päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotukea sekä teollisuuden energiaverojen palautuksia sekä arvioimme niiden merkitystä kilpailukyvylle. Innovaatio- ja muiden tukien painopiste on ollut nuorissa yrityksissä, mikä on talousteorian valossa perusteltua. Innovaatiotuet ovat kuitenkin olleet laskussa, energiatuet puolestaan kasvussa. Päästökauppakompensaatio ja energiaverojen palautukset ovat kohdentuneet pääasiassa suurille paperiteollisuuden, kemianteollisuuden ja metallien perusperusteollisuuden yrityksille.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja
2019:33.
We evaluate the competitiveness effects of business subsidies in the light of economic theory, previous empirical research, and new empirical analysis. Business subsidies should be considered broadly in order to comprehensively assess their overall economic effects. When competitiveness is addressed, it is important to make a distinction between short-run price and cost competitiveness and long-run competitiveness. The emphasis of business subsidies should be on correcting market failures. Any assessment of business subsidies should take into account both their direct effects on the recipient firms and industries, and their indirect effects on other companies and industries, as indirect effects can reinforce or cancel out the potential positive effects of the subsidies. We review recent economic studies that has examined the indirect effects of business subsidies theoretically and empirically. We examine in more detail innovation subsidies, other subsidies, compensation for the indirect costs of emissions trading, and energy tax refunds to manufacturing firms, and assess their effects on competitiveness. The emphasis of innovation, r&d and technology adoption subsidies has been on young firms, which is justified by economic theory. However, innovation subsidies have been declining, energy subsidies in turn increasing. The emission trading compensation and energy tax refunds have mainly benefited large companies in the paper industry, chemical industry and basic metals industries.
Publications of the Government’s analysis, assessment and research activities
2019:33.
