This report sheds light on the size and composition of the digital economy in Finland and its impact on the tax gap and tax system. No generally agreed definition of digital economy exists, and only a few prior studies have assessed the size of the digital economy quantitatively.
We measured the size of the digital economy by the value added generated by digitally produced goods and services. We first replicated the analysis of the US Bureau of Economic Analysis (BEA) using Finnish data by assessing the value added of fully digital products. Secondly, we also took into account in our calculations the value added of partly digital products. Our analysis shows that the share of value added generated by the digital economy in Finland has grown at a relatively slow pace during the 2010s. Our calculations indicate that the digital economy comprised 10.9% of the GDP in Finland in 2017, or over EUR 21 billion euros.
We further aimed at assessing the size of the corporate income tax (CIT), the value added tax (VAT) and the personal income tax (PIT) gaps generated by the digital economy in Finland. An attempt to make a full CIT gap analysis failed due to the unavailability of industry-level national accounts data. Data on the accrued VAT from the most recent years was not available but the observations from the earlier years did not reveal tax gaps. Our data collected via a survey targeted at digital freelance workers hints that, in general, Finnish digital freelancers comply with taxation rather well and no notable PIT tax gap is generated.
Tässä raportissa arvioidaan Suomen digitaalitalouden kokoa ja sen vaikutusta verovajeeseen sekä verojärjestelmään. Digitaalitaloudelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, ja digitaalitalouden kokoa on mitattu vain harvoissa tutkimuksissa.
Mittasimme digitaalitalouden kokoa digitaalisten tavaroiden ja palveluiden tuotannon tuottamalla arvonlisällä. Ensiksi toistimme US Bureau of Economic Analysis eli BEA:n laskelmat suomalaisilla aineistoilla. Tässä laskelmassa huomioitiin vain täysin digitaalisten tuotteiden synnyttämä arvonlisä. Toiseksi huomioimme laskelmissamme myös osittain digitaalisia tuotteita tuottavilta toimialoilta kertyvän digitaalisen toiminnan arvonlisän. Digitaalisen tuotannon suhteellinen osuus bkt:sta on kasvanut Suomessa verrattain hitaasti 2010-luvulla. Digitaalisten tavaroiden ja palveluiden tuotannon arvonlisä oli vuonna 2017 yli 21 miljardia euroa, eli 11 prosenttia bkt:sta.
Arvioimme myös digitaalisesta toiminnasta syntyvää verovajetta yhteisöveron, arvonlisäveron ja henkilöverotuksen osalta. Digitaalisen tuotannon yhteisöverovajeen arviointi osoittautui mahdottomaksi saatavilla olevaan dataan liittyvien puutteiden vuoksi. Digitaalisten tuotteiden arvonlisäveron osalta merkittävää verovajetta ei havaittu. Alustatyöntekijöille tehty kyselytutkimus antoi viitettä siitä, ettei alustatyöhön liity merkittävää veronkiertoa, vaan pääsääntöisesti verot maksetaan lainsäädännön mukaisesti.
