Sharpening EU Sanctions Policy for a Geopolitical Era

Helwig NiklasJokela JuhaPortela Clara (Eds.)Aula IlariBerg-Andersson BirgittaLehmus MarkkuPesu MattiSinkkonen Ville

Abstract

The European Union (EU) increasingly uses sanctions in order to respond to breaches of international norms and adverse security developments in its neighbourhood and beyond. This study provides a comprehensive analysis of the current state of EU sanctions and discusses options on how to maintain them as an effective tool.

The study identifies the withdrawal of the UK as one of main architects of the instrument and an increasingly unilateral and unpredictable US sanctions policy as key challenges. In addition, the EU’s machinery for planning, deciding, implementing and enforcing sanctions exposes vulnerabilities in an increasingly geopolitical environment.

The current shifts in international relations constitute an opportunity to clarify the strategic nature of EU sanctions and to fine-tune the sanctions machinery. EU unity and a joint diplomatic approach to international crises are vital for the success of the policy tool. Consequently, the efforts to improve the instrument need to ensure member states’ ownership of EU sanctions policy.

Our economic analysis of Russia sanctions and countermeasures reveals rather minor macroeconomic repercussions for the EU and Finnish economy. The efforts to sharpen EU sanctions policy is important for Finland as one of the smaller and export oriented countries in the EU given the increasingly turbulent world marked by geopolitical competition.

Publications of the Government’s analysis, assessment and research activities, 2020:31.

Tiivistelmä

Euroopan unioni (EU) käyttää yhä voimakkaampia pakotteita vastatakseen kansainvälisten normien rikkomuksiin ja turvallisuuspoliittisiin ongelmiin niin unionin naapurustossa kuin kauempana. Tämä tutkimus tarjoaa kattavan analyysin EU:n pakotteiden nykytilasta ja tarkastelee eri keinoja pakotepolitiikan kehittämiseksi.

Tutkimuksen mukaan EU:n pakotepolitiikalle tuottavat ongelmia Ison-Britannian EU-ero sekä Yhdysvaltain yksipuoliset ja vaikeasti ennakoitavat pakotetoimet. Geopolitiikan korostunut rooli paljastaa lisäksi heikkouksia EU:n pakotteiden suunnittelu-, päätöksenteko- ja täytäntöönpanojärjestelmissä.

Käynnissä olevat muutokset kansainvälisissä suhteissa tarjoavat tilaisuuden kirkastaa EU:n pakotteiden strategista luonnetta ja kehittää päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Pakotteiden onnistunut käyttö politiikan välineenä vaatii EU:lta yhtenäisyyttä ja yhteistä diplomaattista lähestymistapaa kansainvälisiin kriiseihin. Kun pakotepolitiikkaa kehitetään, on tärkeää varmistaa jäsenmaiden omistajuus EU:n pakotepolitiikassa.

Venäjän vastaisista pakotteista ja Venäjän vastatoimista tehty taloudellinen analyysi osoittaa, että niiden makroekonomiset vaikutukset EU:n ja Suomen talouteen ovat olleet melko vähäisiä. Pienille ja vientivetoisille EU-maille kuten Suomelle EU:n pakotepolitiikan terävöittäminen on merkittävää kiristyvän geopoliittisen kilpailun maailmassa.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 2020:31.

Julkaisun tietoja

Tuloksia tutkimuksesta
Pakotteet osana EU:n ulkoista toimintaa
Tutkimusryhmä
Makrotalous ja julkistalous
Päiväys
27.05.2020
Avainsanat
Euroopan unioni, Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Pakotteet, Brexit, Iso-Britannia, Transatlanttiset suhteet, Kansainväliset suhteet, Rajoittavat toimenpiteet, Talouspakotteet, Venäjä
Keywords
European Union, Common foreign and security policy, Sanctions, Brexit, United Kingdom, Transatlantic relations, International relations, Restrictive measures, Economic sanctions, Russia
Sivuja
203
Kieli
Englanti
Julkaisu ladattavissa
urn.fi