Rakenteellinen kilpailukyky

Tiivistelmä

Raportissa esitellään uusi rakenteellisen kilpailukyvyn viitekehys ja indeksi, jota voidaan käyttää Suomen pitkän aikavälin kasvuedellytysten seurannassa. Lähtökohtana käytetään ns. kilpailukykypyramidia (Pajarinen, Rouvinen & Ylhäinen, 2017), jossa kilpailukyky on purettu eri osatekijöihin; välttämättömiin pitkän aikavälin perusteisiin ja lyhyemmän aikavälin ajureihin.

Suomi sijoittuu uuden kilpailukykyindeksimme vuoden 2019 vertailussa 38 maan joukossa neljänneksi – edellään Sveitsi, Tanska ja Alankomaat sekä perässään Ruotsi, Yhdysvallat ja Norja. Suomen sijoitus on parempi kilpailukyvyn pitkän aikavälin perusteissa (4.) kuin nopeampiliikkeisissä ajureissa (9.). Kilpailukyvyn eri osatekijöitä tarkasteltaessa Suomi on kärkiviisikossa kaikissa muissa lohkoissa paitsi työmarkkinoiden ja luovan uudistumisen indekseissä – työmarkkinoita koskevassa indeksissä olemme vasta 23. ja luovaa uudistumista koskevissa indeksissä sijalukumme on 14. Suomen kokonaiskehitys on ollut nousuvoittoista vuodesta 2016 alkaen. Vuoden 2019 vertailussa mittarimme antaa IMD:n ja WEF:n kilpailukykyindeksejä positiivisemman kuvan Suomen kilpailukyvystä suhteessa muihin maihin – joidenkin suurempien vertailumaiden, kuten Saksan, jäädessä kauemmaksi kärjestä.

Tilastollisessa analyysissa selvitettiin kilpailukykyindeksimme yhteyttä hyvinvoinnin mittarina toimivaan henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen kehitykseen. Tilastollisen tarkastelun perusteella kilpailukykyindeksimme kuvaa hyvin nykyhetken tilannetta – indeksin tasolla tai muutoksella ei kuitenkaan havaittu olevan ennustearvoa bkt per capitan tulevan kehityksen suhteen. Rakenteellista kilpailukykyä mittaavan indeksin keskeisin käyttökohde onkin ajantasaisen tilannekuvan muodostaminen sekä keskeisten kansallisten vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:11.

Structural Competitiveness

Abstract

This report introduces a new framework and index for structural competitiveness that can be used to analyze the preconditions for long-term economic growth. The analysis builds on a competitiveness pyramid Pajarinen, Rouvinen & Ylhäinen, 2017), in which competitiveness is broken down into its subcomponents; essential long-term foundations and shorter-term drivers.

In the 2019 comparison, Finland ranks fourth among 38 countries; behind Switzerland, Denmark, the Netherlands, and ahead of Sweden, the United States, and Norway. Finland ranks better in the foundations (4th) than in the drivers (9th) of competitiveness. Furthermore, Finland is among the top five ranked countries in all sectors of competitiveness, except labor markets and creative renewal, in which Finland ranks 23rd and 14th, respectively. The overall competitiveness of Finland has developed positively since 2016. In 2019, our new competitiveness index ranked Finland higher in terms of competitiveness than the rankings of IMD and WEF do, while some larger countries (e.g., Germany) rank lower.

We studied the relation between our competitiveness index and the development of GDP per capita (our measure of economic welfare). According to our analysis, the new index provides a good indicator of the current economic welfare. However, the level or change of the index does not appear to predict the future developments of GDP per capita. The main application for such indices of structural competitiveness, therefore, lies in providing a snapshot of the current developments and in helping to distinguish the key national strengths and weaknesses.

Publications of the Government’s analysis, assessment and research activities 2020:11.

Julkaisun tietoja

Tuloksia tutkimuksesta
Rakenteellinen kilpailukyky (Etlatieto Oy)
Tutkimusryhmä
Yritysten uudistuminen
Päiväys
30.03.2020
Avainsanat
Kilpailukyky, IMD, WEF
Keywords
Competitiveness, IMD, WEF
Sivuja
88
Kieli
Suomi
Julkaisu ladattavissa
julkaisut.valtioneuvosto.fi