While societal expectations for university research have grown, university research has become more and more dependent on external funding sources. External funding has substantially increased at Finnish – and also UK – universities, and currently in practice a major share of university research is conducted with external funding. This report relates the main findings of a study that analysed the use of project-based research funding instruments at universities, most of which are external. The main focus in the study is on the aspects of novelty and creativity in research and the question of the extent to which different research funding instruments promote these aspects of research. This report draws on different data sources, but mostly on the UNI project (Universities, funding systems, and the renewal of the industrial knowledge base), funded by Tekes innovation research instrument.
The major findings include an observation that Finnish research funding system lacks a funder that would strongly encourage risk-taking and novel approaches. Discontinuity and instability of research funding appears as a major challenge for research. There seems to be an overall increase of thematically predefined funding vis-à-vis free researcher-driven funding and close attention should be paid to this balance. Differences between Finland and the UK in terms of novelty generation turned out to be smaller than originally expected.
Samalla kun yhteiskunnalliset odotukset yliopistojen tutkimustoimintaa kohtaan ovat kasvaneet, yliopistotutkimus on tullut aiempaa riippuvaisemmaksi ulkoisista rahoituksen lähteistä. Ulkoinen tutkimusrahoitus on kasvanut merkittävästi sekä suomalaisissa että Iso-Britannian yliopistoissa, ja käytännössä valtaosa yliopistotutkimuksesta tehdään ulkopuolisen rahoituksen turvin. Tämä raportti kohdistuu siihen, missä määrin tutkimuksen rahoitusinstrumentit, jotka ovat valtaosin projektilähtöisiä ja ulkopuolista rahoitusta, edistävät luovuutta ja tutkimuksen innovatiivisuutta uutuusarvon merkityksessä. Raportti käyttää useita lähteitä, mutta enimmäkseen se pohjautuu Tekesin innovaatiotutkimuksesta rahoitettuun UNI-hankkeeseen (Universities, funding systems, and the renewal of the industrial knowledge base).
Tutkimuksen tärkeimpiin havaintoihin kuuluu se, että Suomen rahoitusjärjestelmästä puuttuu rahoittajia, jotka tukisivat riskinottoa ja uusia lähestymistapoja. Rahoituksen katkonaisuus ja epävarmuus vaikeuttavat tutkimuksen aihealueiden pitkäjänteistä työstämistä.
Temaattisesti määritelty tutkimusrahoitus on kasvanut vapaan ja tutkijalähtöisen tutkimuksen kustannuksella, ja se on seikka, johon rahoittajien kannattaisi kiinnittää jatkossa huomiota. Suomen ja Iso-Britannian väliset erot tutkimuksen rahoitusjärjestelmien suhteen olivat pienempiä kuin alun perin odotettiin.
