Raportissa selostetaan VN TEAS -rahoitteisena tutkimuksena toteutetun hankkeen keskeisimmät tulokset. Hankkeessa on arvioitu laajapohjaisesti palkkatuen vaikuttavuutta työttömien työnhakijoiden palkkatukijakson jälkeiseen työllisyyteen ja ansiotason kehitykseen. Tarkastelun kohteena ovat olleet sekä 2010-luvun alussa voimassa ollut palkkatukijärjestelmä että yhtäältä vuoden 2015 alussa ja toisaalta vuoden 2017 alussa siihen tehdyt merkittävimmät muutokset.
Arviointituloksien tuottamisessa on seurattu kansainvälisiä eturintaman tutkimuksia palkkatuen vaikuttavuudesta sekä sovellettu alan viimeisempiä lähestymistapoja kaltaistamiseen liittyen. Suomen rikkaat rekisteriaineistot mahdollistavat kansainvälisesti vertaillen luotettavien kaltaistamisanalyysien tekemisen. Analyyseissa on hyödynnetty Tilastokeskuksen laajoja yksilötason pitkittäisaineistoja, joihin on myös liitetty tietoja sekä työ- ja elinkeinoministeriön ns. URA-aineistoista että Eläketurvakeskuksen ansaintarekisteristä. Tilastollisin menetelmin tuotettuja arviointituloksia on soveltuvin osin täydennetty kuvauksellisilla havainnoilla palkkatuella työllistyneistä. Analyysien pohjaksi on tuotettu monipuolinen katsaus alan kansainväliseen ja kotimaiseen kirjallisuuteen.
Arviointitulokset ovat linjassa alan kansainvälisen ja aiemman kotimaisen kirjallisuuden kanssa. Yrityksiin kohdistuva palkkatuki nostaa tuella työllistyneiden ansiotuloja, lisää heidän työkuukausiaan ja vähentää heidän työttömyysriskiään tukijakson päättymisen jälkeen, joskaan vaikutukset eivät ole kovin suuria. Lisäksi pidempi tukijakso näyttää nostavan vaikuttavuusarvioita jonkin verran. Kuntasektorille sekä muille yksityisille toimijoille kohdennettu palkkatuki ei sitä vastoin vaikuta toimivalta välineeltä tavoitteen ollessa tuella työllistyneiden avoimille työmarkkinoille työllistyminen ja työllisenä pysymisen parantaminen. Tämä herättää kysymyksen siitä, että olisiko näiden sektoreiden osalta eri tavoin suunniteltu ja implementoitu palkkatuki tai peräti jokin aivan toinen toimenpide tältä osin vaikuttavampi ratkaisu.
Jatkoa ajatellen aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinneissa tulisi myös Suomessa edetä samaan suuntaan kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, missä aktiivista työvoimapolitiikkaa arvioidaan nykyään pääosin satunnaistettuihin kokeisiin nojautuen. Lisäksi tulisi kiinnittää enemmän huomiota toimenpidekokonaisuuksiin tai erilaisten toimenpiteiden limittymiseen ja myös kustannushyötyanalyyseihin.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 75/2018.
This report presents the most important results emerging from a research project undertaken within the framework of the joint analysis, assessment and research activities coordinated by the government (VN TEAS). The aim of the project has been to comprehensively evaluate the impact of wage subsidies on unemployed persons’ subsequent employment and earnings, whereby the focus has been on the system of wage subsidies in place in the early 2010s and the major reforms implemented in the beginning of 2015 and 2017.
In producing the evaluation results reported we have followed the approaches of leading international studies on the impact of wage subsidies and applied state-of-the-art matching methods recently developed in the field. The rich Finnish register data available to researchers has made it possible to carry out matching analyses of high quality by international standards. The evaluation results obtained from using matching methods have, whenever suitable, been supplemented with descriptive information on persons becoming employed via wage subsidies. A broad-based review of both the international and the national research literature within this particular field lays the ground for our analyses.
The reported evaluation results are in line with previous findings in international and Finnish studies of the impact of wage subsidies. In particular, subsidies paid to firms tend to improve the post-subsidy earnings of those hired via wage subsidies, and also increase their employment months while simultaneously decreasing their unemployment months. These effects are not found to be large, though. Moreover, longer-lasting wage subsidies seem to slightly strengthen the evaluation results. In contrast, subsidies paid to the municipality sector or to other private-sector actors are found not to be a workable solution in situations where the main target is to enhance open labour-market employment of those hired via wage subsidies. This raises questions about whether differently planned and implemented wage subsidies or an entirely different measure would be a more effective solution for these two sectors.
With respect to future evaluation research on active labour market policy measures it would be of utmost importance to proceed also in Finland in the direction taken in Denmark and Sweden, where active labour market policy evaluations nowadays mostly rely on randomized controlled trials. Additionally, more attention should be paid to evaluating comprehensive or overlapping measures, as well as to performing cost–benefit-analyses.
Publications of the Government’s analysis, assessment and research activities 75/2018.
