Nokia nousi kovalla työllä matkapuhelinmarkkinoiden kuninkaaksi. Menestys heijastui sekä sen yhteistyöyrityksiin että Suomen koko kansantalouteen. Vaikka menestys päätyi myöhemmin romahdukseen, loppusaldo on Suomelle varmasti positiivinen. Ei ole liioittelua sanoa, että Nokian menestyksen myötä koko Suomi piirtyi maailmankartalle.
Harva muistaa, että jo 1980-luvun lopulla Nokia oli saanut hetken maistaa matkapuhelinbisneksessä globaalin markkinajohtajan asemaa. Vuonna 1988 sen globaali markkinaosuus ylti lähes 14 prosenttiin, ja kintereillä seurasivat Motorola, NEC ja Panasonic.
Parissa vuodessa Motorola kiilasi Nokian ohi, kun matkapuhelimet yleistyivät Yhdysvalloissa ja muissa Skandinavian ulkopuolisissa maissa. Osasyy löytyy myös Motorolan käynnistämistä useista patenttiriidoista, jotka halvaannuttivat Nokian puhelinmyynnin Yhdysvalloissa. Mutta ei Motorolan kehitystiimitkään levänneet laakereillaan. Vuonna 1989 Motorola teki lähes applemaisen mullistuksen, kun se toi paidantaskuun mahtuvan MicroTAC-kännykän tuli myyntiin. Yllätys oli suuri. Nokian tunnelmia kuvannee silloisen Oulun yksikön johtajan Pertti Korhosen kommentti: ”Voi perkeleen perkele, voi helevetin helevetti!” (Kettunen ja Paukku, 2014 s.51)
Vielä harvempi muistaa, että 1990-luvun jälkipuoliskolla yhdysvaltalais-operaattori AT&T teki palveluinnovaation, joka edellytti Nokian puhelimen ostamista. Noin kymmenen vuotta myöhemmin AT&T oli jälleen mukana muuttamassa maailmaa, kun Apple julkisti ensimmäisen puhelimensa. Siinäkin AT&T toimi tärkeässä roolissa: iPhone toimi aluksi vain AT&T:n liittymässä.
Digitaalinen Suomi 2017-julkaisu on yksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 hankkeista. Juhlavuoden teemana on yhdessä tekeminen ja eri hankkeiden tarkoituksena käsitellä sekä maamme lähimenneisyyttä että sen tulevaisuutta. Määrittely vastaa hyvin käsillä olevan julkaisun tarkoitusta ja sisältöä.
Artikkeli on kirjoitettu osana Etlan hanketta: Work and Wealth in the Era of Digital Platforms. Työ ja varaus digitaalisten alustojen aikakaudella
