Data collected with the Finnish Management and Organizational Practices Survey (FMOP) is used to study the association between management practices and firm productivity, and to examine whether human capital intensity acts as a moderator variable for this relationship. A comparison of how well different models predict productivity from management practices and human capital reveals a linear two-way interaction between the education of managers and management practices. We find evidence that the marginal benefit of adopting more structured management practices is different for establishments with different levels of managerial human capital. Testing and accounting for this interaction is important for reliable estimation of the management-productivity relationship.
Accounting for the interaction, a 10 percent increase in the FMOP management score is found to be associated with an average of 7.1 percent higher labour productivity. Management practices can account for more than 24 percent of the observed productivity dispersion. This is close to as much as is accounted for by information and communication technologies and more than by research and development and human capital.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että johtamiskäytäntöjen tasoa kuvaavat mittarit korreloivat voimakkaasti yritystason kannattavuuden, tuottavuuden ja kasvun kanssa. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Taidot työhön -hankkeen osana toteutetulla Suomen johtamis- ja organisaatiokäytäntöjen kyselyllä (FMOP) on hankittu laajaa vertailutietoa Suomen teollisuuden toimipaikkojen johtamiskäytännöistä.
Yhdistämällä aineisto laadukkaisiin suomalaisiin rekisteriaineistoihin voidaan tutkia lattiatason johtamiskäytäntöjen ja yritysten tuottavuuden välistä yhteyttä sekä selvittää, toimiiko inhimillinen pääoma moderaattorimuuttujana tuottavuuden ja johtamisen välillä. Vertailemalla johtamiskäytännöistä ja inhimillisestä pääomasta tuottavuutta ennustavia tilastollisia malleja löydetään kaksisuuntainen lineaarinen interaktio johtajien koulutustason ja johtamiskäytäntöjen välillä. Toimipaikkojen käytössä olevien johtamiskäytäntöjen lisäämisen ja parantamisen rajahyöty siis riippuu johtajiin sitoutuneen inhimillisen pääoman määrästä. Kyseisen interaktion testaaminen ja huomioiminen on tärkeää johtamisen ja tuottavuuden välisen yhteyden luotettavalle estimoinnille.
Aineiston perusteella kymmenen prosenttia korkeampi johtamiskäytäntöpistemäärä on yhteydessä keskimäärin 7,1 prosenttia korkeampaan työn tuottavuuteen, kun interaktio-termi on otettu huomioon. Johtamiskäytännöt voivat selittää jopa 24 prosenttia havaitusta tuottavuusvaihtelusta, mikä on lähes yhtä suuri selitysosuus kuin tieto- ja viestintätekniikalla ja suurempi kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla sekä inhimillisellä pääomalla.
