--- title: "Informal vs. Formal Care in Finland: Monetary Incentives and Fiscal Implications" authors: - name: "Määttänen, Niku" - name: "Salminen, Tomi" date_published: "2017-02-21" series: "ETLA Working Papers" series_number: "49" issn: - "2323-2420" - "2323-2439" language: "en" publisher: "ETLA Economic Research" pdf_url: "https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Working-Papers-49.pdf" keywords: - "Long-term care" - "Informal care" - "Public finances" identifier: "https://www.etla.fi/julkaisut/id/ETLA-Working-Papers-49" abstract: "We consider the private economic incentives and the fiscal consequences related to informal long-term care by e.g. family members and formal care in institutions. We focus on the case where providing informal care implies less market work. In such cases, informal care reduces both private wage income and government tax revenue compared to formal care. On the other hand, the cost of formal care may be borne largely by the state. We provide a detailed quantitative analysis of the Finnish case. We describe how the private economic incentives and fiscal consequences relate to the wage level of the potential informal care provider and the income of the care receiver. We find that they vary greatly across individuals. It seems likely, however, that in most cases the fiscal cost of informal care is smaller than that of formal care. The private monetary incentives, on the other hand, tend favor formal care over informal care." abstract_translations: fi: "Tarkastelemme omaishoitoon ja laitoshoitoon liittyviä taloudellisia kannustimia kotitalouksien kannalta sekä omaishoidon vaikutusta julkiseen talouteen suhteessa laitoshoitoon. Keskitymme tilanteisiin, joissa omaishoito edellyttää palkkatyön vähentämistä ja sen vaihtoehtona on verotuloilla ja asiakasmaksuilla rahoitettu pitkäaikainen laitoshoiva. Tällaisessa tilanteessa omaishoito vähentää yksityisiä palkkatuloja ja samalla myös valtion verotuloja. Toisaalta omaishoito saattaa vähentää huomattavasti vanhusten pitkäaikaishoivan rahoittamiseen liittyviä julkisia menoja. Suomessa sekä omaishoitoon että julkisesti rahoitettuun laitoshoitoon liittyvät taloudelliset vaikutukset ja kannustimet riippuvat oleellisesti sekä hoitoa tarvitsevan ihmisen tulotasosta, että omaishoitajan ansionmenetyksestä. Useimmissa tapauksissa omaishoito on kuitenkin julkisen talouden kannalta selvästi edullisempi vaihtoehto kuin laitoshoito. Toisaalta yksityiset rahalliset kannustimet suosivat usein laitoshoitoa." --- # Informal vs. Formal Care in Finland: Monetary Incentives and Fiscal Implications **Published:** 2017-02-21 **Categories:** Julkaisut, Working Papers **URL:** https://www.etla.fi/julkaisut/informal-vs-formal-care-in-finland-monetary-incentives-and-fiscal-implications/ #### Abstract We consider the private economic incentives and the fiscal consequences related to informal long-term care by e.g. family members and formal care in institutions. We focus on the case where providing informal care implies less market work. In such cases, informal care reduces both private wage income and government tax revenue compared to formal care. On the other hand, the cost of formal care may be borne largely by the state. We provide a detailed quantitative analysis of the Finnish case. We describe how the private economic incentives and fiscal consequences relate to the wage level of the potential informal care provider and the income of the care receiver. We find that they vary greatly across individuals. It seems likely, however, that in most cases the fiscal cost of informal care is smaller than that of formal care. The private monetary incentives, on the other hand, tend favor formal care over informal care. #### Tiivistelmä Tarkastelemme omaishoitoon ja laitoshoitoon liittyviä taloudellisia kannustimia kotitalouksien kannalta sekä omaishoidon vaikutusta julkiseen talouteen suhteessa laitoshoitoon. Keskitymme tilanteisiin, joissa omaishoito edellyttää palkkatyön vähentämistä ja sen vaihtoehtona on verotuloilla ja asiakasmaksuilla rahoitettu pitkäaikainen laitoshoiva. Tällaisessa tilanteessa omaishoito vähentää yksityisiä palkkatuloja ja samalla myös valtion verotuloja. Toisaalta omaishoito saattaa vähentää huomattavasti vanhusten pitkäaikaishoivan rahoittamiseen liittyviä julkisia menoja. Suomessa sekä omaishoitoon että julkisesti rahoitettuun laitoshoitoon liittyvät taloudelliset vaikutukset ja kannustimet riippuvat oleellisesti sekä hoitoa tarvitsevan ihmisen tulotasosta, että omaishoitajan ansionmenetyksestä. Useimmissa tapauksissa omaishoito on kuitenkin julkisen talouden kannalta selvästi edullisempi vaihtoehto kuin laitoshoito. Toisaalta yksityiset rahalliset kannustimet suosivat usein laitoshoitoa. --- ## Additional Information **Kirjoittajat:** Määttänen, Niku - Salminen, Tomi **Kansikuva:** https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Working-Papers-49-kansi.jpg **Lataa Pdf:** https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Working-Papers-49.pdf **Key Words:** Long-term care, Informal care, Public finances **Avainsanat:** Vanhusten pitkäaikaishoito, Omaishoito, Julkinen talous **Paivays:** 21.02.2017 **Sivuja:** 24 **Kieli:** en **Sarja:** ETLA Working Papers **Sarja Nro:** 49 **Issn:** 2323-2420, 2323-2439 (Pdf) **Saatavuus:** 2 ## Bibliographic metadata (JSON-LD) ```json { "@context": "https://schema.org", "@type": "ScholarlyArticle", "@id": "https://www.etla.fi/julkaisut/id/ETLA-Working-Papers-49", "headline": "Informal vs. Formal Care in Finland: Monetary Incentives and Fiscal Implications", "inLanguage": "en", "publisher": { "@type": "Organization", "name": "ETLA Economic Research", "url": "https://www.etla.fi", "logo": { "@type": "ImageObject", "url": "https://www.etla.fi/wp-content/uploads/logo-etla_logo.svg" } }, "datePublished": "2017-02-21T00:00:00+00:00", "author": [ { "@type": "Person", "name": "Määttänen, Niku" }, { "@type": "Person", "name": "Salminen, Tomi" } ], "abstract": "We consider the private economic incentives and the fiscal consequences related to informal long-term care by e.g. family members and formal care in institutions. We focus on the case where providing informal care implies less market work. In such cases, informal care reduces both private wage income and government tax revenue compared to formal care. On the other hand, the cost of formal care may be borne largely by the state. We provide a detailed quantitative analysis of the Finnish case. We describe how the private economic incentives and fiscal consequences relate to the wage level of the potential informal care provider and the income of the care receiver. We find that they vary greatly across individuals. It seems likely, however, that in most cases the fiscal cost of informal care is smaller than that of formal care. The private monetary incentives, on the other hand, tend favor formal care over informal care.", "keywords": [ { "@type": "DefinedTerm", "name": "Long-term care", "@language": "en" }, { "@type": "DefinedTerm", "name": "Informal care", "@language": "en" }, { "@type": "DefinedTerm", "name": "Public finances", "@language": "en" }, { "@type": "DefinedTerm", "name": "Vanhusten pitkäaikaishoito", "@language": "fi" }, { "@type": "DefinedTerm", "name": "Omaishoito", "@language": "fi" }, { "@type": "DefinedTerm", "name": "Julkinen talous", "@language": "fi" } ], "isPartOf": { "@type": "PublicationIssue", "issueNumber": "49", "isPartOf": { "@type": "Periodical", "name": "ETLA Working Papers", "issn": [ "2323-2420", "2323-2439" ] } }, "mainEntityOfPage": "https://www.etla.fi/julkaisut/informal-vs-formal-care-in-finland-monetary-incentives-and-fiscal-implications/", "url": "https://www.etla.fi/julkaisut/informal-vs-formal-care-in-finland-monetary-incentives-and-fiscal-implications/", "hasPart": { "@type": "CreativeWork", "inLanguage": "fi", "text": "Tarkastelemme omaishoitoon ja laitoshoitoon liittyviä taloudellisia kannustimia kotitalouksien kannalta sekä omaishoidon vaikutusta julkiseen talouteen suhteessa laitoshoitoon. Keskitymme tilanteisiin, joissa omaishoito edellyttää palkkatyön vähentämistä ja sen vaihtoehtona on verotuloilla ja asiakasmaksuilla rahoitettu pitkäaikainen laitoshoiva. Tällaisessa tilanteessa omaishoito vähentää yksityisiä palkkatuloja ja samalla myös valtion verotuloja. Toisaalta omaishoito saattaa vähentää huomattavasti vanhusten pitkäaikaishoivan rahoittamiseen liittyviä julkisia menoja. Suomessa sekä omaishoitoon että julkisesti rahoitettuun laitoshoitoon liittyvät taloudelliset vaikutukset ja kannustimet riippuvat oleellisesti sekä hoitoa tarvitsevan ihmisen tulotasosta, että omaishoitajan ansionmenetyksestä. Useimmissa tapauksissa omaishoito on kuitenkin julkisen talouden kannalta selvästi edullisempi vaihtoehto kuin laitoshoito. Toisaalta yksityiset rahalliset kannustimet suosivat usein laitoshoitoa.", "keywords": [ { "@type": "DefinedTerm", "name": "Vanhusten pitkäaikaishoito", "@language": "fi" }, { "@type": "DefinedTerm", "name": "Omaishoito", "@language": "fi" }, { "@type": "DefinedTerm", "name": "Julkinen talous", "@language": "fi" } ] }, "associatedMedia": { "@type": "MediaObject", "@id": "https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Working-Papers-49.pdf", "encodingFormat": "application/pdf", "contentUrl": "https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Working-Papers-49.pdf" }, "sameAs": [ "https://www.etla.fi/julkaisut/informal-vs-formal-care-in-finland-monetary-incentives-and-fiscal-implications/", "https://www.etla.fi/en/publications/informal-vs-formal-care-in-finland-monetary-incentives-and-fiscal-implications/", "https://www.etla.fi/sv/publikationer/informal-vs-formal-care-in-finland-monetary-incentives-and-fiscal-implications/" ] } ```