We study the earnings and employment effects of enrollment in formal adult education in Finland using a combination of matching and panel data methods. We also conduct cost-benefit analyses.
The results show that adult education increases earnings and employment both in secondary and higher education, but the magnitude depends on the original level of education. The earnings and employment effects are the largest for the less educated group (those with only compulsory education). For those already having a degree from higher education, the employment and earnings effects are small.
There is substantial heterogeneity behind the average effects. The earning gains differ by field and type of education both in secondary and higher education.
Cost-benefit analysis shows that at the individual level, the benefits exceed the costs for those with compulsory and secondary education but not for those with higher education. When the societal costs and benefits are considered, we find that the benefits exceed the costs mostly when the individuals upgrade their level of education and are young enough.
The results suggest that public investments in adult education should be carefully targeted. This could for example mean targeting individuals who upgrade their qualifications.
Aikuiskoulutus on osa jatkuvan oppimisen kokonaisuutta, jolla pyritään vastaamaan teknologisen kehityksen ja globalisaation aiheuttamaan murrokseen työmarkkinoilla. Ei ole kuitenkaan selvää, kuinka hyvin aikuiskoulutus auttaa murrokseen sopeutumisessa, sillä aikuiskoulutuksen ansio- ja työllisyysvaikutuksia ei tunneta kovin hyvin ja erityisesti kustannus–hyötyanalyysejä on tehty vähän.
Tässä tutkimuksessa esitellään tuoreita suomalaisia tuloksia aikuisena aloitettujen tutkintojen ansio- ja työllisyysvaikutuksista. Tulokset osoittavat, että aikuisena aloitetut opinnot nostavat ansioita ja parantavat työllisyyttä. Vaikutuksissa on kuitenkin huomattavaa vaihtelua eri koulutusalojen välillä. Vaikutukset ovat suurimpia perusasteen suorittaneilla, jotka suorittavat toisen asteen tutkinnon. Pienimpiä vaikutukset ovat heillä, joilla on jo korkea-asteen tutkinto opinnot aloittaessaan.
Kustannus–hyötyanalyysit osoittavat, että tyypillisesti aikuiskoulutuksen taloudelliset hyödyt eivät riitä kattamaan sen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Perusasteen suorittaneiden osalta hyödyt ovat kuitenkin usein kustannuksia suurempia.
Yhteiskunnan koulutuspanokset tulisi kohdistaa siten, että hyödyt ovat mahdollisimman suuria kustannuksiin nähden. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi kohdennusta aikuisiin, jotka pyrkivät nostamaan koulutustasoaan.
