---
title: "EU:n ilmastopolitiikan talousvaikutukset vuoteen 2020"
authors:
  - name: "Rantala, Olavi"
date_published: "2012-11-26"
series: "ETLA Raportit - Reports"
series_number: "2"
issn:
  - "2323-2447"
  - "2323-2455"
jel_codes:
  - "C5"
  - "E3"
  - "Q4"
  - "Q5"
language: "fi"
publisher: "ETLA Economic Research"
pdf_url: "https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-2.pdf"
keywords:
  - "EU:n päästökauppa"
  - "Päästörajoitusten makrotaloustalousvaikutukset"
identifier: "https://www.etla.fi/julkaisut/id/ETLA-Raportit---Reports-2"
abstract: "Tutkimuksessa arvioidaan päästökaupalla toteutettavan EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia päästöoikeuden hintaan, sähkön hintaan, teollisuuden kilpailukykyyn ja kokonaistaloudelliseen kehitykseen kolmannella päästökauppakaudella 2013–2020. Suomeen kohdistuvia vaikutuksia verrataan koko EU-alueeseen kohdistuviin vaikutuksiin. Osoittautuu, että kylmästä ilmastosta johtuvan energiatarpeen, talouden vientiriippuvuuden ja teollisuuden energiaintensiivisyyden takia Suomi maksaa päästökauppajärjestelmällä toteutettavasta ilmastopolitiikasta kovempaa hintaa tuotanto- ja työllisyysmenetyksinä kuin EU-maat keskimäärin. Erityiskysymyksinä tarkastellaan muun muassa päästöoikeuksien huutokaupan ja Saksan ydinvoimapolitiikan vaikutuksia. Todetaan, että Saksan päätös luopua ydinvoimasta maksaa tuotanto- ja työllisyysmenetyksinä Suomelle enemmän kuin EU-maille keskimäärin. Ilmastopolitiikan makrotaloudellisia vaikutuksia arvioidaan myös kauemmas tulevaisuuteen olettaen, että ilmastopolitiikkaa kiristetään edelleen 2020-luvulla. Todetaan, että kiristyvien päästörajoitusten takia EU-alueen talouskasvu riippuu pitkällä ajalla keskeisesti päästöttömän sähköntuotannon kasvusta eikä enää niinkään muista talouden kasvutekijöistä, kuten työvoiman tarjonnasta ja tuottavuuden kasvusta."
abstract_translations:
  en: "The study evaluates the impacts of EU climate policy on the emission allowance price, electricity prices, the competitiveness of industry and macroeconomic developments in the third EU emission trading period 2013–2020. The economic impacts of climate policy on Finland are compared to the impacts on the entire EU area. It turns out that due to its cold climate and heating energy demand, higher export intensity of the economy and higher energy intensity of the industry Finland pays a higher price for EU climate policy in terms of output and employment losses than the EU on average. The study examines the macroeconomic effects of climate policy also in the more distant future, assuming that climate policy is tightened further in the 2020s. Climate policy implemented by emission trading means that the long-term economic growth in the EU area depends essentially on emission-free electricity production, and no longer on other growth factors, such as the labour supply and productivity growth."
---

# EU:n ilmastopolitiikan talousvaikutukset vuoteen 2020

**Published:** 2012-11-27  
**Categories:** Julkaisut, Raportit  
**Tags:** päästökauppa, ympäristötalous  
**URL:** https://www.etla.fi/julkaisut/eun-ilmastopolitiikan-talousvaikutukset-vuoteen-2020/

#### Tiivistelmä

Tutkimuksessa arvioidaan päästökaupalla toteutettavan EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia päästöoikeuden hintaan, sähkön hintaan, teollisuuden kilpailukykyyn ja kokonaistaloudelliseen kehitykseen kolmannella päästökauppakaudella 2013–2020. Suomeen kohdistuvia vaikutuksia verrataan koko EU-alueeseen kohdistuviin vaikutuksiin. Osoittautuu, että kylmästä ilmastosta johtuvan energiatarpeen, talouden vientiriippuvuuden ja teollisuuden energiaintensiivisyyden takia Suomi maksaa päästökauppajärjestelmällä toteutettavasta ilmastopolitiikasta kovempaa hintaa tuotanto- ja työllisyysmenetyksinä kuin EU-maat keskimäärin. Erityiskysymyksinä tarkastellaan muun muassa päästöoikeuksien huutokaupan ja Saksan ydinvoimapolitiikan vaikutuksia. Todetaan, että Saksan päätös luopua ydinvoimasta maksaa tuotanto- ja työllisyysmenetyksinä Suomelle enemmän kuin EU-maille keskimäärin. Ilmastopolitiikan makrotaloudellisia vaikutuksia arvioidaan myös kauemmas tulevaisuuteen olettaen, että ilmastopolitiikkaa kiristetään edelleen 2020-luvulla. Todetaan, että kiristyvien päästörajoitusten takia EU-alueen talouskasvu riippuu pitkällä ajalla keskeisesti päästöttömän sähköntuotannon kasvusta eikä enää niinkään muista talouden kasvutekijöistä, kuten työvoiman tarjonnasta ja tuottavuuden kasvusta.

# Macroeconomic Impacts of EU Climate Policy Until 2020

#### Abstract

The study evaluates the impacts of EU climate policy on the emission allowance price, electricity prices, the competitiveness of industry and macroeconomic developments in the third EU emission trading period 2013–2020. The economic impacts of climate policy on Finland are compared to the impacts on the entire EU area. It turns out that due to its cold climate and heating energy demand, higher export intensity of the economy and higher energy intensity of the industry Finland pays a higher price for EU climate policy in terms of output and employment losses than the EU on average. The study examines the macroeconomic effects of climate policy also in the more distant future, assuming that climate policy is tightened further in the 2020s. Climate policy implemented by emission trading means that the long-term economic growth in the EU area depends essentially on emission-free electricity production, and no longer on other growth factors, such as the labour supply and productivity growth.

---

## Additional Information

**Kirjoittajat:** Rantala, Olavi

**Kansikuva:** https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-2-kansi.jpg

**Lataa Pdf:** https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-2.pdf

**Key Words:** EU emissions trading, Macroeconomic impacts of emission reduction

**Avainsanat:** EU:n päästökauppa, Päästörajoitusten makrotaloustalousvaikutukset

**Paivays:** 26.11.2012

**Sivuja:** 48

**Kieli:** fi

**Issn:** 2323-2447, 2323-2455 (Pdf)

**Jel:** C5, E3, Q4, Q5

**Sarja:** ETLA Raportit - Reports

**Sarja Nro:** 2

**Saatavuus:** 2

**Publication Research:** No



## Bibliographic metadata (JSON-LD)

```json
{
    "@context": "https://schema.org",
    "@type": "ScholarlyArticle",
    "@id": "https://www.etla.fi/julkaisut/id/ETLA-Raportit---Reports-2",
    "headline": "EU:n ilmastopolitiikan talousvaikutukset vuoteen 2020",
    "inLanguage": "fi",
    "publisher": {
        "@type": "Organization",
        "name": "ETLA Economic Research",
        "url": "https://www.etla.fi",
        "logo": {
            "@type": "ImageObject",
            "url": "https://www.etla.fi/wp-content/uploads/logo-etla_logo.svg"
        }
    },
    "datePublished": "2012-11-26T00:00:00+00:00",
    "author": [
        {
            "@type": "Person",
            "name": "Rantala, Olavi"
        }
    ],
    "abstract": "Tutkimuksessa arvioidaan päästökaupalla toteutettavan EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia päästöoikeuden hintaan, sähkön hintaan, teollisuuden kilpailukykyyn ja kokonaistaloudelliseen kehitykseen kolmannella päästökauppakaudella 2013–2020. Suomeen kohdistuvia vaikutuksia verrataan koko EU-alueeseen kohdistuviin vaikutuksiin. Osoittautuu, että kylmästä ilmastosta johtuvan energiatarpeen, talouden vientiriippuvuuden ja teollisuuden energiaintensiivisyyden takia Suomi maksaa päästökauppajärjestelmällä toteutettavasta ilmastopolitiikasta kovempaa hintaa tuotanto- ja työllisyysmenetyksinä kuin EU-maat keskimäärin. Erityiskysymyksinä tarkastellaan muun muassa päästöoikeuksien huutokaupan ja Saksan ydinvoimapolitiikan vaikutuksia. Todetaan, että Saksan päätös luopua ydinvoimasta maksaa tuotanto- ja työllisyysmenetyksinä Suomelle enemmän kuin EU-maille keskimäärin. Ilmastopolitiikan makrotaloudellisia vaikutuksia arvioidaan myös kauemmas tulevaisuuteen olettaen, että ilmastopolitiikkaa kiristetään edelleen 2020-luvulla. Todetaan, että kiristyvien päästörajoitusten takia EU-alueen talouskasvu riippuu pitkällä ajalla keskeisesti päästöttömän sähköntuotannon kasvusta eikä enää niinkään muista talouden kasvutekijöistä, kuten työvoiman tarjonnasta ja tuottavuuden kasvusta.",
    "keywords": [
        {
            "@type": "DefinedTerm",
            "name": "EU:n päästökauppa",
            "@language": "fi"
        },
        {
            "@type": "DefinedTerm",
            "name": "Päästörajoitusten makrotaloustalousvaikutukset",
            "@language": "fi"
        },
        {
            "@type": "DefinedTerm",
            "name": "EU emissions trading",
            "@language": "en"
        },
        {
            "@type": "DefinedTerm",
            "name": "Macroeconomic impacts of emission reduction",
            "@language": "en"
        }
    ],
    "isPartOf": {
        "@type": "PublicationIssue",
        "issueNumber": "2",
        "isPartOf": {
            "@type": "Periodical",
            "name": "ETLA Raportit - Reports",
            "issn": [
                "2323-2447",
                "2323-2455"
            ]
        }
    },
    "mainEntityOfPage": "https://www.etla.fi/julkaisut/eun-ilmastopolitiikan-talousvaikutukset-vuoteen-2020/",
    "url": "https://www.etla.fi/julkaisut/eun-ilmastopolitiikan-talousvaikutukset-vuoteen-2020/",
    "hasPart": {
        "@type": "CreativeWork",
        "inLanguage": "en",
        "text": "The study evaluates the impacts of EU climate policy on the emission allowance price, electricity prices, the competitiveness of industry and macroeconomic developments in the third EU emission trading period 2013–2020. The economic impacts of climate policy on Finland are compared to the impacts on the entire EU area. It turns out that due to its cold climate and heating energy demand, higher export intensity of the economy and higher energy intensity of the industry Finland pays a higher price for EU climate policy in terms of output and employment losses than the EU on average. The study examines the macroeconomic effects of climate policy also in the more distant future, assuming that climate policy is tightened further in the 2020s. Climate policy implemented by emission trading means that the long-term economic growth in the EU area depends essentially on emission-free electricity production, and no longer on other growth factors, such as the labour supply and productivity growth.",
        "headline": "Macroeconomic Impacts of EU Climate Policy Until 2020",
        "keywords": [
            {
                "@type": "DefinedTerm",
                "name": "EU emissions trading",
                "@language": "en"
            },
            {
                "@type": "DefinedTerm",
                "name": "Macroeconomic impacts of emission reduction",
                "@language": "en"
            }
        ]
    },
    "associatedMedia": {
        "@type": "MediaObject",
        "@id": "https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-2.pdf",
        "encodingFormat": "application/pdf",
        "contentUrl": "https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-2.pdf"
    },
    "sameAs": [
        "https://www.etla.fi/julkaisut/eun-ilmastopolitiikan-talousvaikutukset-vuoteen-2020/"
    ]
}
```