Digitalisaatio muuttaa maailmaa – tarvitaanko politiikan tueksi uusia mittareita?

Pilvipalvelujen, tekoälyn ja muiden digitalisaation uusien ilmentymien myötä olemme astumassa digitalisaation toiselle aikakaudelle, mikä haastaa talouspolitiikan ja sitä tukevan mittauksen.

Bruttokansantuotteen (bkt:n) mittausperiaatteet ovat sinänsä käypiä myös digitaloudessa mutta käytännön toteutuksessa monet digitalisaation ilmentymät on toistaiseksi huomioitu puutteellisesti. Digitalisaation johdosta bruttokansantuotteen vuosimuutokset ovat tulleet aliarvioiduiksi viime aikoina.

Bkt:n ja materiaalisen hyvinvoinnin mittaushaasteet liittyvät viiteen asiakokonaisuuteen:
1. digitalisaatioon liittyvien hintojen sekä toisaalta tarjonnan määrän, laadun ja kirjon nopeisiin muutoksiin,
2. erikoistuneiden välikäsien vähäisempään merkitykseen mm. verkossa tapahtuvan itsepalvelun myötä,
3. ilmaisten ja mainosrahoitteisten verkkopalvelujen laajenevaan käyttöön,
4. monikansallisten yritysten vero-optimointi erityisesti aineettomiin tuotannontekijöihin liittyen sekä
5. nousevaan alusta-, jakamis- ja keikkatalouteen, jossa yksityishenkilöt saattavat olla samanaikaisesti sekä tuottajina että kuluttajina.

Edellä mainitut kohdat 2–5 nakertavat veropohjaa; kohtien 1–3 johdosta indeksoidut sosiaalietuudet saattavat nousta tarpeettoman nopeasti.

Työtä digitalisaation vaikutusten huomioimiseksi bkt:n mittaamisessa on jatkettava ja on syytä harkita täydentävää satelliittikirjanpitoa. Bkt:n ohella tarvitaan myös täydentäviä hyvinvointimittareita.

Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 2/2017.

Julkaisun tietoja

Päiväys
28.04.2017
Avainsanat
Digitalisaatio, bruttokansantuote, bkt, mittausharha
Sivuja
32
Painoversion saatavuus
Saatavilla
Kieli
Suomi
Julkaisu ladattavissa
vnk.fi