In this report, we address an EU carbon border adjustment mechanism (CBAM) and its economic implications. While a CBAM is proposed as a solution to the EU’s carbon leakage problem, we acknowledge that there are several ways to implement CBAMs, with varying combinations of technical difficulties, administrative burden, legal risks, and risks of political backlash. We construct scenarios in which the CBAM is designed based on feasibility considerations and compare them with broader, but also more complex, alternatives.
Based on our analysis, the CBAM may face major implementation hurdles in its deployment going forward. Thus, the likeliest approach would be to test its use with a narrow set of imported products that are emission intensive which would limit administrative challenges. After considering a feasible alternative, we find that the economic and environmental impact of such a narrow tariff would most likely be small, and such a CBAM would serve more as a signal of the EU’s determination to resolve the carbon leakage problem rather than as a true solution to it.
More ambitious CBAMs will inevitably face difficulties in terms of data collection and administration. Moreover, China in particular will be strongly affected by such CBAMs. Countermeasures could nullify the economic benefits of CBAMs. To avoid the countermeasures, the EU should focus on designing the CBAM in a manner that aims at strengthening multilateral cooperation on climate change.
Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2020:48.
Analysoimme tässä tutkimuksessa Euroopan unionin harkitsemaa hiilitullimekanismia (CBAM, carbon border adjustment mechanism) ja sen taloudellisia vaikutuksia EU:ssa ja Suomessa.
Mekanismia on esitetty ratkaisuksi EU:n hiilivuoto-ongelmaan. Käytännössä se voidaan kuitenkin toteuttaa monella tavalla, ja eri toteutustavat luovat erilaisia teknisiä haasteita, hallinnollisia rasitteita sekä oikeudellisia ja poliittisten vastatoimien riskejä. Hankkeessa arvioimmekin hiilitullimekanismia ja sen vaikutuksia erilaisissa skenaarioissa, joissa mekanismin toteuttamistapaa vaihdellaan sen kunnianhimoisuuden ja toteuttamisen helppouden välillä.
Analyysimme perusteella hiilitullimekanismin kunnianhimoinen käyttöönotto voi kohdata merkittäviä esteitä. Sen vuoksi todennäköisimmältä vaikuttava vaihtoehto olisi aloittaa mekanismin käyttö rajatussa joukossa päästöintensiivisiä tuontituotteita, mikä olisi omiaan vähentämään hiilitulleihin liittyviä hallinnollisia haasteita. Tämän rajatun mutta toteuttamiskelpoisen vaihtoehdon taloudellinen ja ympäristöllinen vaikutus olisi kuitenkin todennäköisesti pieni. Näin toteutettuna hiilitullimekanismi toimisi enemmän signaalina EU:n päättäväisyydestä ratkaista hiilivuoto-ongelma kuin todellisena ratkaisuna siihen.
Kunnianhimoisemmat hiilitullimekanismit kohtaisivat väistämättä vaikeuksia, sillä päästötilastojen kerääminen ja hallinnointi on suuri haaste. Lisäksi mekanismit voisivat kohdistua erityisesti Kiinan tuontiin, ja sen mahdolliset vastatoimet voisivat aiheuttaa häiriöitä EU:n vientimarkkinoille. Välttääkseen kauppasodan riskiä EU:n pitäisi pyrkiä suunnittelemaan hiilitullimekanismi reilulla tavalla ja niin, että se olisi omiaan vahvistamaan monenkeskistä ilmastonmuutoksen vastaista kansainvälistä yhteistyötä.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:48.
