We study how aggregate demographic and economic risks affect the finances of the Finnish earnings-related pension system and the different generations of the insured. As a partially funded defined-benefit system, demographic risks and asset yield risks directly affect the contributions. Our analysis, based on a general equilibrium overlapping-generations model, show that these risks also affect wages and thus pension benefits and replacement rates. Productivity growth also affects wages and thus both contributions and benefits. We also analyze quantitatively the use of pension funds with the aim of smoothing contributions over time and compare the outcomes of the current system to an alternative system with the same benefit rules but no funding. Smoothing is affected by the revisions in long-term forecasts and is thus imperfect. In addition, variation in asset yields often cause clashes with solvency limits. We find that funding results in more varying contributions over time than would be the case without funding. Concerning generational equity, young generations benefit from funding in the form of lower contributions and higher wages, and their consumption possibilities are further increased by the improved fiscal stance of the state and municipalities.
Työeläkejärjestelmän talouteen vaikuttavat suurimmat riskit liittyvät talouskasvuun, eläkerahastojen sijoitustuottoihin ja väestökehitykseen. Osittain rahastoidussa etuusperusteisessa järjestelmässä sijoitustuotot ja työssäkäyvien ja eläkkeensaajien lukumäärät vaikuttavat suoraan vain eläkemaksuihin, mutta mallipohjainen analyysi osoittaa, että nämä riskit vaikuttavat myös palkkakehitykseen ja sitä kautta eläke-etuihin. Myös talouden kasvuvauhti vaikuttaa palkkoihin ja siten sekä maksuihin että etuuksiin. Tutkimuksessa arvioidaan myös, kuinka hyvin työeläkemaksuja voidaan pitää sekä ajallisesti vakaina että pitkän ajan rahoituksen kannalta riittävinä. Maksujen täysi vakaus on mahdotonta, koska maksupolitiikka perustuu pitkälle tulevaisuuteen ulottuviin arvioihin ja ennusteisiin, joita ajan kuluessa joudutaan usein muuttamaan. Tutkimuksen laskelmien mukaan työeläkemaksut vaihtelisivat vähemmän, jos järjestelmä olisi täysin rahastoimaton. Rahastoinnin vuoksi työeläkemaksut ovat kuitenkin alempia kuin ne olisivat ilman rahastointia, jos eläkesäännöt muuten olisivat samanlaiset. Matalampien maksujen vuoksi nuorille ikäluokille jää enemmän rahaa kulutettavaksi, ja lisäksi valtion ja kuntien verotulot ovat suuremmat.
