ETLAn antamia lausuntoja

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi perustulokokeilusta

Perustulokokeilun taustalla on hyvin kannatettava pyrkimys arvioida erilaisia politiikkavaihtoja etukäteen mahdollisimman huolella. Perustulokokeilun oleellinen piirre on se, että siinä hyödynnetään satunnaistamista. Satunnaistamiseen perustuvia kokeiluja kannattaisi todennäköisesti hyödyntää monilla yhteiskuntapolitiikan osa-alueilla. Joidenkin uudistusten vaikutuksia on helpompi arvioida kokeilujen avulla kuin toisten. Valitettavasti on todettava, että perustulo on esimerkki uudistuksesta, jonka kaikkia vaikutuksia on hankala selvittää edes […]

Eduskunnan työ- ja elinkeinojaostolle yritystukijärjestelmän keskeisistä ongelmista

Suomen yritystukijärjestelmässä on neljä keskeistä ongelmaa, jotka kytkeytyvät toisiinsa: painopiste ei ole riittävän vahvasti ja selkeästi innovaatiotoiminnan tukemisessa innovaatiotukien painopiste ei ole riittävän selvästi ulkoisvaikutuksissa muiden päämäärien tavoittelu syö innovaatioiden tukemisen tehoa yritystukijärjestelmän hajanaisuus aiheuttaa tehottomuutta. Taloustieteen piirissä vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että yritystuilla voidaan tietyissä tilanteissa ja tietyin ehdoin saada aikaan myönteisiä hyvinvointivaikutuksia kansantaloudessa. […]

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2017

Työllisyyden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet eivät riitä Talousarviossa on useita tutkimustiedon valossa perusteltuja toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi, kuten palkkatukea saavien määrän lisääminen, työttömyysetuuksien käyttötarkoitusten laajentaminen ja TE‐toimistojen palvelutoiminnan tehostaminen laatimalla työllistymissuunnitelma ja haastattelemalla työnhakijat kolmen kuukauden välein. Näiden toimenpiteiden työllisyysvaikutus on kuitenkin vähäinen hallituksen tavoitteeseen verrattuna. Työllisyyden kannalta merkittävin ongelmaryhmä ovat pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneet. Perusasteen suorittaneilla […]

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2017

Finanssipolitiikan yleislinjaa voi pitää hyvänä kompromissina velkaantumiskehityksen taittamisen ja toisaalta sen välillä, ettei finanssipolitiikka heikennä kotimaista kysyntää tilanteessa, jossa vientikehitys on yhä heikkoa ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet väistämättä vaikuttavat kielteisesti kotitalouksien ostovoimaan. Rakennemuutoksista työmarkkinoita koskevat uudistukset etenevät kaiken kaikkiaan riittämättömästi. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyheneminen vuoden 2017 alusta ja irtisanottujen takaisinottovelvoitteen määräajan lyheneminen ovat hyödyllisiä […]

Eduskunnan talousvaliokunnalle Brexitin vaikutuksista Suomessa

Kaikkien isoin Brexitin aiheuttama päätösongelma koskee laajemmin EU:n tulevaisuutta. Unionin toiseksi suurimman maan lähtö on liittokansleri Angela Merkelin sanoin käännekohta EU:n kehityksessä. Kysymys kuuluu, miten tarve yhteiseen päätöksentekoon pystytään sovittamaan yhteen voimistuneiden ylikansallista päätöksentekoa vastustavien poliittisten virtausten kanssa. Tällaisessa yhdistämisessä tarvitaan suurta taloudellisten ja poliittisten tosiasioiden ymmärrystä ja diplomaattista taitoa. Suomen intressissä on etsiä rakentavia, […]

Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020

ETLAn näkemyksen mukaan hallituksen talouspolitiikan peruslinja on oikea: Avoimen sektorin kilpailukyvyn kohentaminen on välttämätöntä taloudellisen kasvun voimistamiseksi viennin kautta. Pidemmän ajan kasvu- ja työllisyyskehityksen kääntäminen ennakoitua positiivisemmaksi edellyttää hallituksen kaavaileman tapaisia uudistuksia niin työmarkkinoilla kuin hyödykemarkkinoillakin sekä julkisessa sektorissa. Julkista taloutta on vallitsevassa tilanteessa järkevää sopeuttaa vaalikauden aikana hallitusohjelmaan kirjatulla ja JTS:ssä vahvistetulla 4 mrd. […]