Työmarkkinat, osaaminen

Oppivelvollisuusiän nostamisen vaikutukset

Etla osallistuu Talouspolitiikan arviointineuvostolle tehtävään selvitykseen, joka käsittelee oppivelvollisuusiän nostamisen vaikutuksia Suomessa. Vaikutuksia arvioidaan tarkastelemalla välittömästi ensimmäisen asteen jälkeen opintonsa lopettaneiden tai tauottaneiden henkilöiden sijoittumista työelämään ja myöhempiin opintoihin, ja vertaamalla tätä vastaaviin opintajansa jatkaviin ryhmiin. Tutkimuksessa kiinnitetään myös huomiota opintovelvollisuuden pidentämiseen liittyviin kustannuksiin. Tutkimuksessa selvitetään myös kansainvälisiä käytäntöjä opintopolun keskeytymättömyyden turvaamiseksi.

Ylennykset, palkat ja työntekijöiden yritysten välinen liikkuvuus

Hankkeessa laajennetaan ura- ja palkkadynamiikkaa koskevaa tutkimusta huomioimalla myös henkilöiden liikkuvuus työpaikkojen välillä. Tämä on yksi merkittäviä avoimia kysymyksiä henkilöstön taloustieteen piirissä. Hankkeen ensimmäisessä osassa tutkimme yritysten sisäisen urakehityksen ja yritysten välisen liikkuvuuden välistä yhteyttä kahdella toisiaan täydentävällä tavalla. Ensiksi, laajennamme urakehitystä koskevia teoreettisia malleja sisältämään myös yritysten välisen liikkuvuuden. Toiseksi, laajennamme ammattien välistä liikkuvuutta […]

Palkkatuen vaikutusten arviointi

Tutkimushankkeessa arvioidaan laajapohjaisesti palkkatuen vaikuttavuutta pitkäaikaistyöttömien ja aineistojen sallimissa rajoissa myös osatyökykyisten työllistymiseen ja työllisenä pysymiseen, mukaan lukien ansiotason kehitykseen. Tämän päätavoitteen saavuttamiseksi hyödynnetään tutkimuksen kannalta keskeisiä yksilötason pitkittäisaineistoja ja kansainvälisen tutkimuksen suosittelemia lähestymistapoja ja arviointimenetelmiä. Palkkatuen arvioinnin kohteena ovat yhtäältä 2010-luvun vuotta 2015 edeltävä ajanjakso ja toisaalta vuoden 2015 alussa voimaan tulleet muutokset palkkatuessa […]

Polkuja työhön: ammattirakenteen muutos haastaa osaamisen

Globaalit trendit, kuten teknologinen muutos ja tuotannon siirto ulkomaille, muokkaavat ammattirakenteita. Tästä on tänä päivänä paljon niin kansainvälistä kuin myös kotimaista tutkimustietoa. Ammattirakenteiden muutoksen osaamiseen liittyvät seuraukset ovat poliittisesti erittäin merkittäviä, mutta huonosti ymmärrettyjä. Ammattirakenteiden muutoksella on väistämättä vaikutuksia työelämään pyrkivien nuorten koulutus- ja tutkintovalintoihin sekä IT-taitovaatimuksiin. Tietämyksessämme elinikäisen oppimisen roolista osaamisen hankkimisessa ja uusimisessa […]

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan?

Hanke Better late than never? School, training and work for late upper secondary school completers in the Nordic countries on pohjoismainen vertailututkimus nuorista, jotka eivät suorita toisen asteen tutkintoa tavanomaisessa ajassa. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on analysoida, millaisia seurauksia toisen asteen tutkinnon myöhäisellä suorittamisella on verrattuna nuoriin, jotka seuraavat vaihtoehtoisia polkuja. Tutkimuksen fokus on eri tilojen […]

Toisen asteen koulutuksen vaikutus rikollisuuteen ja työelämään sijoittumiseen

Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten toisen asteen yhteisvalinnassa menestyminen sekä peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaminen vaikuttavat nuorten todennäköisyyteen tehdä rikoksia sekä heidän työmarkkinatulemiinsa. Noin neljä prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista jää vuosittain toisen asteen yhteisvalinnassa ilman koulutuspaikkaa. Ilman tarjousta jääminen viivästyttää nuorten siirtymistä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen sekä heikentää heidän todennäköisyyttään suorittaa mitään toisen asteen tutkintoa. Koulutukseen osallistuminen […]