Työmarkkinat, osaaminen

Korkeakoulujen lukuvuosimaksut ja ulkomaisten opiskelijoiden kannustimet jäädä Suomeen töihin

Suomalaiset korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) ovat vuoden 2016 alusta lukien saaneet periä lukuvuosimaksuja Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavasta vieraskielisestä koulutuksesta. Vähintään 1 500 euron lukuvuosimaksu tulee pakolliseksi 1.8.2017 tai sen jälkeen opintonsa aloittavien opiskelijoiden osalta. Korkeakouluilla on myös oltava apurahajärjestelmä, jolla tuetaan maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Korkeakoulut […]

Polkuja työhön: ammattirakenteen muutos haastaa osaamisen

Globaalit trendit, kuten teknologinen muutos ja tuotannon siirto ulkomaille, muokkaavat ammattirakenteita. Tästä on tänä päivänä paljon niin kansainvälistä kuin myös kotimaista tutkimustietoa. Ammattirakenteiden muutoksen osaamiseen liittyvät seuraukset ovat poliittisesti erittäin merkittäviä, mutta huonosti ymmärrettyjä. Ammattirakenteiden muutoksella on väistämättä vaikutuksia työelämään pyrkivien nuorten koulutus- ja tutkintovalintoihin sekä IT-taitovaatimuksiin. Tietämyksessämme elinikäisen oppimisen roolista osaamisen hankkimisessa ja uusimisessa […]

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan?

Hanke Better late than never? School, training and work for late upper secondary school completers in the Nordic countries on pohjoismainen vertailututkimus nuorista, jotka eivät suorita toisen asteen tutkintoa tavanomaisessa ajassa. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on analysoida, millaisia seurauksia toisen asteen tutkinnon myöhäisellä suorittamisella on verrattuna nuoriin, jotka seuraavat vaihtoehtoisia polkuja. Tutkimuksen fokus on eri tilojen […]

Toisen asteen koulutuksen vaikutus rikollisuuteen ja työelämään sijoittumiseen

Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten toisen asteen yhteisvalinnassa menestyminen sekä peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaminen vaikuttavat nuorten todennäköisyyteen tehdä rikoksia sekä heidän työmarkkinatulemiinsa. Noin neljä prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista jää vuosittain toisen asteen yhteisvalinnassa ilman koulutuspaikkaa. Ilman tarjousta jääminen viivästyttää nuorten siirtymistä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen sekä heikentää heidän todennäköisyyttään suorittaa mitään toisen asteen tutkintoa. Koulutukseen osallistuminen […]

Työpaikkainnovaatioiden ja joustavien työn muotojen vaikutus tuottavuuteen ja työhyvinvointiin

Tutkimushankkeen tarkoituksena on arvioida työntekijöiden osallistumista korostavan johtamisen ja joustavien työnteon muotojen vaikutusta sekä tuottavuuteen että työntekijöiden subjektiiviseen kokemukseen työn palkitsevuudesta. Johtamismenetelmät vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn ja taloudelliseen suorituskykyyn. Viimeaikainen taloustieteellinen tutkimus korostaakin johtamisen tärkeyttä yritysten välisissä tuottavuuseroissa. Tutkimus toteutetaan yhdistämällä ns. Meadow-aineisto Tilastokeskuksen yritys- ja henkilörekistereihin. Hankkeessa hyödynnetään Meadow-aineiston yritys- ja henkilöaineistoja. Tämä lähestymistapa mahdollistaa […]

Palkanmuodostuksen muutos Suomessa 2005–2014

Palkanmuodostuksella on merkittävä rooli kilpailukyvylle ja Suomen mahdollisuuksille sopeutua yhä tehtäväkohtaisempiin talouden muutosvoimiin. Joustavammat peruspalkkausjärjestelmät, yrityskohtaisempi palkankorotusten määräytyminen sekä tulospalkkaus ovat keinoja sopeutua näihin haasteisiin. Tässä hankkeessa muodostetaan kokonaiskuva suomalaisesta palkanmuodostuksesta ja sen muutoksista vuosina 2005–2014 hyödyntäen EK:n palkkausjärjestelmätiedustelua. Hankkeessa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko peruspalkkausjärjestelmissä siirrytty työehtosopimusten määrittelemistä palkkausjärjestelmistä kohti joustavampia järjestelmiä? Kuinka tulospalkkauksen […]