Tutkimukset-pääsivu
The consortium Tackling Biases and Bubbles in Participation (BIBU) rakentaa uuden monitieteisen tutkimusympäristön, joka tutkii Suomen kansalaisuuden dynamiikkaa. Tutkimme Suomea globalisaation koealueena tutkimalla, miten maailmanlaajuiset muutokset vaikuttavat kansalaisten poliittiseen kykyihin, etuihin ja tuntuiseen sekä miten poliittinen järjestelmä reagoi niihin.
Hallitus on asettanut tavoitteekseen, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset (tki) nousisivat 4 %:iin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen. Sen saavuttaminen edellyttää sekä yksityisen että julkisen sektorin huomattavia ja oikein kohdennettuja lisäpanostuksia. Tässä hankkeessa keskitytään nimenomaan t&k-toimintaan,
Tässä hankkeessa tavoitteena on selvittää mekanismeja ja vaikutuskanavia, joiden kautta ilmastopolitiikka vaikuttaa työllisyyteen. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti ilmastopolitiikasta syntyvät muutokset osaamistarpeissa ja ammattirakenteessa kansantalouden eri toimialoilla. Näiden lisäksi tarkastellaan politiikasta syntyviä muutoksia työvoiman ja eri tuotemarkkinoiden rakenteessa. Tässä selvityksessä
Tasapainottelu työn tuottavuuden lisäämisen ja työssä jaksamisen välillä on vaikeasti ratkaistava yhtälö ikääntyvien työntekijöiden Suomessa. Vaikeus purkautuu ongelmiksi mm. terveydenhuollossa, jossa vähenevällä ja ikääntyvällä työmäärällä pitäisi hoitaa yhä suurempaa vanhenevien suomalaisten joukkoa. Tässä hankkeessa kehitetään työkaluja, joilla parannetaan terveydenhuollon
Shaping the Future in the Era of Intelligent Tools: AI and Beyond Tietotekniikka on viime vuosikymmenien aikana ohjannut yhteiskunnan kehitystä ja talouskasvua. Jatkuva digitalisoituminen on mahdollistanut yksilöille ja organisaatioille älykkäiden työkalujen hyödyntämisen enenevissä määrin, mikä on johtanut aika ajoin
Hankkeen tavoitteena on ennakoimalla luoda tiekartta, miten metsäala, siihen liittyvät tuotteet ja palvelut sekä puun käyttö tulevat muuttumaan lähivuosikymmeninä. Hankkeessa tuotetut tulokset tukevat merkittävällä tavalla Suomen metsäsektorin sopeutumista rakenteellisiin muutoksiin sekä lyhyellä (2025) että pitkällä (2040) aikajänteellä. Erityisesti keskitytään
Suomessa käytetään vuosittain satoja miljoonia euroja aikuiskoulutukseen. Suomessa ei kuitenkaan juuri tiedetä edistääkö aikuiskoulutus työllisyyttä, työn murrokseen sopeutumista tai ansiokehitystä? Tässä hankkeessa tutkitaan laajasti aikuiskoulutukseen osallistumisen vaikutusta työllisyyteen ja tuloihin. Tutkimuksessa keskitytään yli 25-vuotiaisiin, jotka ovat jo olleet työelämässä
Väestö ikääntyy parhaillaan Suomessa, koska lapsia syntyy vähän ja elinajat pitenevät. Nettomaahanmuutto on riittämätöntä kompensoimaan matalaa syntyvyyttä, minkä vuoksi työikäisten määrä supistuu. Vaikka ikääntymisen jatkuminen on hyvin todennäköistä lähivuosikymmeninä, syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja maahanmuuttoon liittyy merkittävää epävarmuutta. Väestörakenteen muutoksella on
Tässä Aalto-yliopiston, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) konsortiona toteutettavassa selvityksessä arvioidaan mikä avohoidon lääkkeissä maksaa, miten lääkkeiden hintoihin voidaan vaikuttaa ja miten hintoja tulisi ohjata. Selvityksessä keskitytään etenkin siihen, miten eri
Tämän hankkeen tavoitteena on arvioida ja tunnistaa mahdollisuuksia hyödyntää EU:n rahoitusinstrumentteja Suomen kasvuyritysten rahoitusmarkkinoiden kehittämisessä sekä mahdollisuuksia korvata yritystukia markkinaehtoisemmalla rahoituksella. Selvityksen fokus on erityisesti InvestEU-ohjelman mahdollisuuksissa kasvuyritysten ja kasvuhakuisten yritysten sekä kestävän kasvun investointien (ml. infrastruktuuri) rahoituskapeikkojen paikkaajana.
The project comprises a comprehensive impact study shedding light on how Business Finland (BF) has succeeded in achieving the objectives associated with innovation and business subsidy funding and global network services. Compared to previous evaluations, the goal is further
Liikennejärjestelmän kehittämisen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin kohdistuu merkittävää mielenkiintoa etenkin suurten investointien ja laajempien kehittämisstrategioiden määrittelyssä sekä toteutettavia toimenpiteitä valittaessa. Liikennejärjestelmän kehittämisen laajempia taloudellisia vaikutuksia on tutkittu perushypoteesiltaan ja rakenteeltaan erilaisin menetelmin ja siten niillä tuotetut arviot vaikutuksista voivat perustua
