Vihriälä: EMU:n kriisinhoito virkeämmäksi keskuspankkirahoituksen avulla?

Laaja yhteisymmärrys vallitsee siitä, että rahaliitto EMU tarvitsee uudistamista. Uudistuksen oikeasta tavasta on sen sijaan syvä erimielisyys. Etelä-Euroopassa korostetaan riskinjaon lisäämistä, kun taas Pohjois-Euroopassa painotetaan markkinakurin tehostamista.

Ranskalaisten ja saksalaisten huippuekonomistien ryhmä julkaisi tammikuussa 2018 ehdotuksensa rahaliiton uudistuspaketista. Ehdotukseen sisältyy sekä markkinakurin tehostamista että laajempaa riskinjakoa. Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä pitää ekonomistiryhmän ehdotusta toistaiseksi lupaavimpana uudistussuunnitelmana.

Suunnitelma ei kuitenkaan hänen mielestään riitä tekemään markkinakuria uskottavaksi, koska se ei kiinnitä riittävästi huomiota tartuntavaaraan, kun jonkin jäsenmaan velkoja järjestellään uudelleen. Ratkaisuksi ongelmaan Vihriälä esittää harkittavaksi, voitaisiinko Euroopan vakausmekanismille EVM:lle antaa oikeus keskuspankkirahoitukseen asianmukaisin rajoituksin.

– EVM:n oikeus keskuspankkirahoitukseen tekisi mahdolliseksi suojella nopeasti ja tehokkaasti velkakestäviä maita markkinapaineilta, kun kestämättömiin tilanteisiin ajautuneiden maiden velkoja järjestellään uudelleen, arvioi Vihriälä torstaina 12.4. julkaistussa ETLA Muistiossa.

Vihriälä ei kannata ekonomistiryhmän esitystä jäsenmaiden välisestä suhdannetasausjärjestelmästä.

– Se olisi tehoton tapa vähentää rahoitusepävakauden riskiä, joka on EMU:n perimmäinen ongelma. Vastuullinen finanssipolitiikka hyvinä aikoina jättää varsin hyvin tilaa kokonaiskysynnän tasoittamiseen kriisitilanteessa.

Vihriälä toteaa myös, että halukkuus riskinjakoon on rajallinen ja se pitäisi käyttää rahoitusvakauden kannalta mahdollisimman tehokkaasti.

Vihriälä, Vesa: Market discipline and liquidity key issues in the EMU reform (ETLA Muistio – Brief 64)

Lue myös ranskalais-saksalainen suunnitelma: Reconciling risk sharing with market discipline: A constructive approach to euro area reform täältä.