Vihreistä tuotteista viennin uusi veturi?

Vihreät tuotteet ovat herättäneet paljon toiveita Suomen tulevaisuuden vientialana. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien tuotteiden vienti kasvaville kansainvälisille markkinoille voisi tarjota hyviä mahdollisuuksia niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin Suomen ulkoisen kilpailukyvyn kohentamisenkin kannalta.

Markkinoista on kuitenkin vain vähän laajaa tietoa. Tänä keväänä valmistuvassa VITO-hankkeessa tutkimme ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien vihreiden tuotteiden kansainvälisiä ja kotimaisia markkinoita.

Vihreiden tuotteiden markkinat tuovat hyvin esiin sen, kuinka ilmastopolitiikassa nivoutuvat yhteen poliittinen ohjaus, kansalaisten kulutusvalintojen muuttuminen sekä yritysten teknologiset valinnat ja tuotekehitys. Esimerkiksi päästökauppajärjestelmä lisää vihreiden tuotteiden sekä tuotantovälineiden kysyntää ja vähentää yritysten tuotanto- ja investointipäätösten kautta niiden kasvihuonekaasupäästöjä. Samalla syntyy sääntelyn tukemana uusia markkinoita ja innovaatioita.

Millaista sääntelyä vihreiden tuotteiden näkökulmasta sitten pitäisi harjoittaa? Yhteinen globaali pyrkimys päästöjen hinnoittelemiseksi ja siihen liittyvät erilaiset politiikkatoimet tarjoavat vahvan perustan sekä ilmastonmuutoksen torjunnalle että vihreiden tuotteiden markkinoiden kehitykselle.

Lisäksi vihreää siirtymää voidaan tukea myös suorilla tuotekehitystuilla. Vakiintuneilla yrityksillä ja tuotantotavoilla on usein kustannusetu markkinoilla, kun taas uuden teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyy taloudellisia riskejä sekä esimerkiksi rahoitusmarkkinoihin ja teknologian positiivisiin ulkoisvaikutuksiin liittyviä markkinapuutteita. Siksi vihreän tuotekehityksen ja uuden teknologian käyttöönoton tukeminen voi olla perusteltua erityisesti, kun kyse on ympäristövaikutusten saavuttamisesta.

Ympäristösäännöksillä voidaan edistää ympäristöystävällisten teknologioiden innovointia, mutta myös auttaa säänneltyjä yrityksiä saavuttamaan teknologinen johtoasema ja vauhdittaa laajempaa talouskasvua. Ns. Porterin hypoteesin mukaan ympäristösääntely voi parantaa säänneltyjen yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä – ainakin, jos se johtaa tehottomuuksien tunnistamiseen ja korjaamiseen epätäydellisillä markkinoilla. Porterin hypoteesin heikon muodon mukaan sääntely lisää yritysten innovatiivisuutta; vahvan muodon mukaan se myös lisää niiden tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Innovatiivisuuden lisääntymisestä on jo kertynyt paljon kansainvälistä näyttöä, mutta laajemmat tuottavuus- ja kilpailukykyvaikutukset ovat epäselvempiä. Vaikka innovatiivisuus kasvaa, ympäristöpolitiikka lisää samalla yritysten kustannuksia ja mahdollisesti myös markkinoille pääsyn esteitä, jolloin alan tuottavuus ja kilpailukyky voivat laskeakin.

Mikä sitten on vihreiden tuotteiden merkitys maailmankaupassa? Tai Suomen tuotannon rooli siinä? Tulokset antavat tästä asiasta kiinnostavaa uutta tietoa nimenomaan Suomen näkökulmasta.

Vihreiden tuotteiden määrittäminen ei ole aivan yksinkertaista. Olemme käyttäneet tutkimuksessamme OECD:n eri julkaisuissa tehtyjä HS6-numerotason tuotelistauksia. Tuoteryhmiä on kaksi. Suppean listan tuotteet liittyvät suoriin päästövähennystoimiin, ja laajassa listassa on näiden lisäksi myös tuotteita, jotka liittyvät ilmastotoimiin kytkeytyviin energian ja resurssien säästötoimiin. Näiden tuotteiden kysynnän voidaan olettaa olevan kytköksissä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen.

Näin määriteltyjen vihreiden tuotteiden viennin arvo ja osuus maailman koko tavaraviennistä on noussut selvästi 1990-luvulta nykypäivään. Myös Suomen viennin arvo näissä tuotteissa on kasvanut (ks. kuvio). Kuviosta nähdään, että suppean tuoteryhmän viennin arvo Suomesta oli vuonna 2019 noin 1,5 miljardia euroa ja laajan tuoteryhmän (joka siis sisältää suppean) viennin arvo oli noin 4,2 miljardia euroa.

Suomen vienti on kuitenkin suhteellisen pieni tekijä näiden tuotteiden maailmankaupassa, vain noin puolen prosentin osuudellaan. Nykyisten EU27-maiden osuus maailmankaupasta laajassa tuoteryhmässä on 35 prosenttia (ml. EU:n sisämarkkinakauppa), missä Saksa on selvästi suurin viejämaa. EU:n jälkeen tärkeimmät viejämaat ovat Kiina, Yhdysvallat ja Japani.

 

Laajan ja suppean tuoteryhmän vihreiden tuotteiden vienti Suomesta, mrd. euroa.

Tutkimuksessamme tuotteiden vientikilpailukykyä selitetään myös erilaisilla innovatiivisuus- ja sääntelymittareilla.

Tulosten mukaan ainakin tutkimuspanostusten menestyksellinen ohjaaminen laadukkaiksi tutkimustuotoksiksi, kuten paljon siteeratuiksi patenteiksi, näyttäisi tuovan menestystä. Sen sijaan pelkät tutkimuspanostukset eivät toimi oikotienä onneen. Toisaalta maiden samankaltaisen kiristyneen sääntelyn kautta näyttää syntyneen myös aktiivista kaupankäyntiä: yhteinen sääntely luo siis samalla yhteisiä markkinoita.

Lisää tutkimushankkeesta:

ETLA, SYKE ja Demos Helsinki selvittävät valtioneuvoston kanslialle ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia tiiviissä vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmien kanssa. VN TEAS -tutkimushankkeessa selvitetään muun muassa ilmastopolitiikan työllisyysvaikutusten keskeisiä vaikutuskanavia sekä osaamistarpeiden ja ammattirakenteen muutoksia siirryttäessä kohti vähähiilistä taloutta. Lisäksi arvioidaan millaisia ilmastopolitiikkaan liittyviä toimia voidaan pitää työllisyyden näkökulmasta erityisen riskialttiina ja toisaalta, millä toimilla on eniten potentiaalia yhdistää korkea työllisyys kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan.

Löydät hankkeen aikaisemmat blogikrjoitukset täältä:

  1. 2020-luvun tärkein politiikkakysymys: millaisia vaikutuksia ilmastopolitiikalla on työllisyyteen?;
  2. Julkisia investointeja tarvitaan – miten käy työllisyyden?

Tutkimusryhmän yhteystiedot:

Hankkeen johtaja: ETLA, Tero Kuusi, tero.kuusi@etla.fi, puh: 041 444 8144

Hankkeen vuorovaikutus: Demos Helsinki, Tuuli Kaskinen, tuuli.kaskinen@demoshelsinki.fi, puh: 050 514 9752

Tutkimuskumppani: SYKE, Johanna Pohjola, johanna.pohjola@syke.fi, puh: 0295 251 518

Mikäli sinulla on kysymyksiä hankkeesta, olethan yhteydessä tutkimusryhmään!