Koulutuksen ulkopuolelle jääminen heikentää lähes 10 prosenttiyksikköä todennäköisyyttä, että nuori suorittaa mitään toisen asteen tutkintoa, ilmenee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevän Etlan tutkijan Hanna Virtasen väitöstutkimuksesta. Hän tutki taloustieteen väitöskirjassaan toisen asteen tutkinnon suorittamiseen vaikuttavia tekijöitä. Suomessa lähes 15 prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista ei suorita mitään toisen asteen tutkintoa. Näin ollen kustakin ikäluokasta noin 10 000 nuorta jää pelkän peruskoulututkinnon varaan.
– Nämä nuoret ovat vaarassa syrjäytyä työelämästä ja yhteiskunnasta yleisemminkin. Tarvitaan tietoa siitä, minkälaisilla toimenpiteillä toisen asteen suorittamista voitaisiin edistää, Hanna Virtanen sanoo.
Noin neljä prosenttia peruskoulusta valmistuvista nuorista jää yhteishaussa kokonaan ilman koulutuspaikkaa. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen heikentää lähes 10 prosenttiyksikköä todennäköisyyttä, että nuori suorittaa mitään toisen asteen tutkintoa. Ilman koulutuspaikkaa jääminen kasvattaa myös riskiä jättää opinnot kesken tulevaisuudessa. Lisäksi epäonnistuminen yhteishaussa aiheuttaa huomattavaa viivettä toisen asteen tutkinnon suorittamisessa.
Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on yleisempää pienemmissä kuin suurissa kaupungeissa. Ilman koulutuspaikkaa jääminen vaikuttaa tutkintojen lopullisiin suoritusmääriin kuitenkin enemmän pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Tämä voi kertoa siitä, että suurissa kaupungeissa on tarjolla enemmän sellaista välivuoden toimintaa, joka ehkäisee koulutuksen ulkopuolelle jäämisen pitkän aikavälin vaikutuksia.
Toiveita vastaamaton paikka jätetään herkemmin
Virtasen väitöstutkimus osoitti myös, että tutkinnon suorittamiselle on merkitystä myös sillä, vastaako saatu koulutuspaikka nuoren toiveita.
– Vähemmän mieleiseen hakutoiveeseen valituksi tuleminen heikentää tutkinnon suorittamisen todennäköisyyttä erityisesti heikosti peruskoulussa menestyneiden sekä ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen hakeneiden joukossa. Epäonnistuminen ensimmäiseen toiveeseen valituksi tulemisessa myös siirtää monen nuoren opintojen aloittamista sekä lisää todennäköisyyttä vaihtaa koulutuspaikkaa myöhemmin, Hanna Virtanen kertoo.
Väitöskirjan tulokset antavat näyttöä siitä, että ammatillisen koulutuksen hyvä saatavuus on tärkeää peruskoulussa heikosti menestyneiden nuorten koulutusvalintojen kannalta. Lisäksi tulokset osoittavat, että peruskoulunaikaisilla päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten koulutuspäätöksiin tulisikin puuttua varhaisessa vaiheessa.
Tutkimusaineisto perustuu pääosin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin vuosina 2000–2003 peruskoulun päättäneistä nuorista. Aineistossa seurataan näiden nuorten koulutukseen hakemista ja opintojen etenemistä aina vuoteen 2012 asti.
KTM Hanna Virtasen taloustieteen väitöskirja “Essays on Post-Compulsory Education Attainment in Finland” tarkastettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 3.6.2016. Väitöskirjan suomenkielinen otsikko on “Toisen asteen tutkinnon suorittaminen Suomessa”. Vastaväittäjänä toimi professori Edwin Leuven (University of Oslo) ja kustoksena professori Pekka Ilmakunnas.
Lisätietoja:
Hanna Virtanen
p. (09) 609 90243
hanna.virtanen@etla.fi
