# Teollisuuspolitiikka nousi Euroopassakin keskiöön – Etla-seminaarissa vertailtiin eri maiden strategioita **Published:** 2026-05-29 **Categories:** Uutiset ja tiedotteet **Tags:** Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA, geopolitiikka, geotalous, Teollisuuspolitiikka **URL:** https://www.etla.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/teollisuuspolitiikka-nousi-euroopassakin-keskioon-etla-seminaarissa-vertailtiin-eri-maiden-strategioita/ Teollisuuspolitiikka on uudessa geopolitiikan ajassa noussut Euroopassakin taas talouspolitiikan keskiöön. EU:n sisältä löytyy jo huomattavan erityyppisiä strategioita ja politiikkatoimia, joiden avulla maiden omaa tuotantoa ja viennin vetoa suojataan yhä epävakaammassa ajassa. Etla-seminaarissa vertailtiin eri maiden toimia ja pohdittiin niiden vaikutusta Suomeen kansainvälisten tutkijavieraiden voimin. Euroopassa harjoitetaan nyt EU:n sisälläkin teollisuuspolitiikkaa hyvin eri painotuksilla ja menetelmillä, johtuen osin jännittyneestä geopoliittisesta tilanteesta. Tiivistetysti näin kuului sanoma torstaina 21. toukokuuta järjestetyssä Etla-seminaarissa, johon saapui vieraaksi kolmen eurooppalaisen tutkimuslaitoksen eturivin tutkijoita. He esittelivät maidensa valitsemia teollisuuspoliittisia strategioita uudella geotalouden aikakaudella. Helsinkiin hotelli Presidenttiin saapunut yleisö sai kattavan katsauksen Saksan, Itävallan ja Italian teollisuuspoliittisista strategioista. Seminaarissa pohdittiin, luovatko näiden EU-maiden toimet Suomelle uusia mahdollisuuksia vai heikentävätkö ne kenties omien toimiemme vaikuttavuutta. ## **Itävallan kunnianhimoinen visio vuoteen 2035** – Itävallassa on otettu käyttöön poikkeuksellisen pitkä ja kunnianhimoinen aikahorisontti teollisuuspolitiikassa, sillä maan strategia ulottuu aina vuoteen 2035 saakka, kertoi tutkimuslaitos *Economican* toimitusjohtaja, tohtori **Christoph Schneider**. Strategian keskeisenä tavoitteena on nostaa Itävalta kymmenen parhaan OECD-maan joukkoon teollisuuden kilpailukyvyssä. Strategiaa varten on kartoitettu maan nykyisiä vahvuuksia ja heikkouksia. Itävallan ehdottomia valtteja ovat vahva vientivetoisuus sekä korkea innovaatiokyky. Haasteiksi puolestaan tunnistetaan pitkälti samoja tekijöitä kuin Suomessakin, kuten geopoliittinen paine, voimistuva protektionismi sekä osaavan työvoiman puute. Muiden toimien lisäksi Itävallan investointeja vauhdittamaan on varattu peräti 2,6 miljardin euron t&k-paketti vuosille 2027–2029, jotka kohdistuvat yhdeksään keskeiseen avainteknologiaan. Kyseessä on Schneiderin mukaan jatkuvasti arvioitava ja kehittyvä ”Work in process” -strategia, jonka etenemistä seurataan kuukausittain ja vuosittain. Lisäksi kolmen vuoden välein teetetään arviointi politiikkatoimien vaikuttavuudesta. !Itävallan strategian keskeisenä tavoitteena on nostaa maa kymmenen parhaan OECD-maan joukkoon teollisuuden kilpailukyvyssä, kertoi Christoph Schneider. ## **Saksassa suojautumista ja interventionismin riskejä** – Saksassa teollinen tuotanto on polkenut paikallaan jo seitsemän vuoden ajan, minkä vuoksi teollisuuspolitiikka on noussut vahvasti julkiseen keskusteluun, totesi *IW Köln* -tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja, professori **Hubertus Bardt.** Keskustelun painopiste on Saksassa muuttunut nopeasti. Kun vielä viisi vuotta sitten kukaan ei Bardtin mukaan puhunut laajoista kielimalleista tai tekoälystä, niin nyt pohditaan kuumeisesti suojautumista poliittiselta painostukselta sekä tiedostetaan Saksan riippuvuus Yhdysvalloista, erityisesti it-sektorilla ja puolustuksessa. Bardt kertoi tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin Saksan houkuttelevuutta teollisten investointien kohdemaana. Siinä Saksan sijoitukseksi tuli 12. sija. Vaikka Saksan infrastruktuurin, hallinnon ja markkinoiden todettiin olevan kunnossa, sijoittuivat resurssit – erityisesti työvoiman saatavuus – sekä korkeat tuotantokustannukset vertailussa heikosti. Bardtin mukaan aiheesta keskustellaan parhaillaan myös Saksan uuden hallituksen piirissä. Saksa onkin käynnistänyt jo lukuisia toimenpiteitä resilienssin parantamiseksi. Bardtin mukaan riskinä on myös se, että politiikkatoimia tehdään liikaa ja markkinoiden toiminta häiriintyy. #### Muutamia Saksan teollisuuspolitiikan toimia: - Yritysveron ja energiaveron alentaminen - Halvemmat sähkönhinnat tietyille teollisuuden toimialoille - Suorat investointituet puolijohteiden tuotantoon - Kiinalaisten investointien tarkempi läpikäynti ja arviointi ## ! Suomessakin tulisi määrittää, miten pari vuotta sitten tehdyn teollisuuspoliittisen strategian onnistumista mitataan, painotti Etlan Jyrki Ali-Yrkkö (vas.). Saksan teollisuuspoliittisista toimista alusti seminaarissa Hubertus Bardt (oik.). ## **”Made in Italy 2030” -strategia luottaa kotimaisiin tukiin** Italian teollisuuspolitiikasta seminaarissa puhui tohtori **Chiara Puccioni**, joka työskentelee tutkijana *Centro Studi Confindustria* -tutkimuslaitoksessa. Italia on julkaissut ns. *”Made in Italy 2030”* -teollisen strategian, joka on maan ensimmäinen strateginen visio 30 vuoteen. Puccioni huomautti, että kyseessä on enemmänkin hallinnon työkaluja vahvistava kehyspaperi kuin konkreettinen toimintaohjelma. – Strategian vahvuus on enemmänkin tilanteen diagnoosissa kuin varsinaisissa lääkkeissä, hän totesi. Italiassa on edelleen voimassa jo vuonna 2017 lanseerattu *Industry 4.0* -suunnitelma. Se sisältää useita lakiuudistuksia investointien vauhdittamiseksi sekä panostuksia aineellisiin ja aineettomiin investointeihin ja t&k-toimintaan. Hallitus tekee politiikkatoimista evaluaatioita eli jälkiarviointeja. Italian teollisuuspolitiikan ydin keskittyy Puccionin mukaan vahvasti kotimaisiin tukitoimiin, joissa hyödynnetään lainoja, verohelpotuksia ja suoria avustuksia. Tukien mittakaava on ollut poikkeuksellisen suuri: esimerkiksi koronavuonna 2020 Italia käytti peräti 21 prosenttia bkt:stään tukitoimiin, mikä vastaa esimerkiksi kolminkertaista tukisummaa Ranskaan verrattuna. ## ! Italian teollisuuspolitiikan ydin keskittyy vahvasti kotimaisiin tukitoimiin, joissa hyödynnetään lainoja, verohelpotuksia ja suoria avustuksia, totesi Chiara Puccioni. ## **Lyhyt yhteenveto** Etla-seminaarissa piirtyi kuva Euroopasta, jossa teollisuuspolitiikkaa tehdään nyt hyvin eri painotuksilla ja menetelmillä turbulentissa geopoliittisessa tilanteessa. - **Itävalta** katsoo pitkälle tulevaisuuteen erittäin kunnianhimoisella ja tiukasti kuukausitasolla monitoroidulla strategialla, joka nojaa vahvaan t&k-rahoitukseen ja teknologiavalintoihin. - **Saksa** pyrkii murtamaan pitkään jatkuneen tuotannon stagnaation ja vastaamaan kohonneisiin kustannuksiin laajalla verojen ja energiahintojen tukipaletilla. - **Italia** puolestaan nojaa pitkän aikavälin strategisen viitekehyksen rinnalla suoriin kotimaisiin rahallisiin tukiin ja veroetuihin, joiden mittaluokka on eurooppalaisittain poikkeuksellisen suuri. !Paneelikeskustelussa pohdittiin, pitäisikö teollisuuspolitiikan uudesta noususta olla huolissaan vai ei. Christoph Schneider painotti, ettei pelko koskaan ole hyvä motivaattori Euroopassakaan vaan tarvitaan yhteistyötä ennemmin kuin eristäytymistä. Paneelikeskustelua moderoi Etlan Tero Kuusi (vas.). Suomessakin tulisi määrittää, miten pari vuotta sitten tehdyn teollisuuspoliittisen strategian onnistumista mitataan. Seurannan avulla saataisiin tietoa siitä, mitkä toimet toimivat ja mitkä eivät. Heikosti toimivista politiikkatoimista tulee sen jälkeen luopua ja panostaa paremmin toimiviin. *Artikkelikuva yllä: tohtori Chiara Puccioni Centro Studi Confindustriasta, toimitusjohtaja Aki Kangasharju Etlasta, tohtori Christoph Schneider Economicasta, professori Hubertus Bardt IW Kölnistä sekä tutkimusjohtajat Jyrki Ali-Yrkkö ja Tero Kuusi Etlasta.* --- ## Additional Information **Moreinfo Header:** Lisätietoja **Related Articles Headline:** Tämä artikkeli on osa Etlan julkaisua