Suomessa cleantech nojaa yhä valmistavaan teollisuuteen, kun alan edelläkävijät maailmalla kehittävät kuluttajapalveluita. Riskinä on, että Suomi jää jälkeen globaalista markkinakehityksestä.
Suomen cleantech-sektorin kivijalka on valmistavassa teollisuudessa, kuluttajille suunnatut innovaatiot ovat harvassa ja teollisuuden uudistumisen ytimen – pienten ja keskisuurten -yritysten – taloudellinen tilanne on vähintäänkin hälyttävä.
Tulokset käyvät ilmi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Michiganin yliopiston ja Demos Helsingin tutkimuksesta, jossa selvitetään kaupallisen cleantechin tilannetta Suomessa. Tutkimuksessa arvioidaan cleantechin eri sektoreita, yritysten arvonlisäystä, taloudellista menestystä ja aineettoman pääoman muodostusta.
”Jos Suomen pienten ja keskisuurten cleantech-yritysten heikko taloudellinen tilanne on enemmän kuin tilastollinen harha, voivat suomalaisen cleantechin kasvu ja pitkäjänteinen kilpailukyky olla vaakalaudalla. Ilman ketteriä uudistajia ei perinteisiin liiketoimintamalleihinsa kahlittu teollisuutemme pääse hyödyntämään voimakkaasti kasvavia markkinoita”, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkimuspäällikkö Antti-Jussi Tahvanainen.
Globaalissa mittakaavassa cleantech-markkinat ovat kääntyneet kasvuun viime vuosien notkahduksen jälkeen. Alan innovatiivinen kärki kehittää perinteisten liiketoiminnan alojen lisäksi digitaalisiin ratkaisuihin nojaavia palveluita kuluttajille.
Kentän toimijoihin lukeutuu sekä maailman arvokkaimpia pörssiyhtiöitä Googlesta Appleen, että nopean kasvun startup-yrityksiä, kuten Airbnb, OPower, EnerNOC, Stem ja Lyft. Cleanweb, älykkäät kaupungit, teollinen internet ja kuluttaja-cleantech ovat vain muutamia nimityksiä markkinoille, joilla nämä yritykset toimivat.
Tutkimuksen mukaan suomalaisen cleantech-kentän uudistuminen vaatii toimenpiteitä, jotka rikkovat perinteiset toimialarajat. Kaivataan päättäväisyyttä ja kokeilunhalua luonnonvaroja fiksusti hyödyntävien liiketoimintamallien kehittämiseen ja uusien sijoituksien houkuttelemiseen.
”Perinteiset arvoketjut on uskallettava avata uudenkaltaisille toimijoille ja tekemisen tavoille. Tämä parantaa nuorten yritysten kasvumahdollisuuksia ja avaa uusia ovia myös valmistavalle teollisuudelle”, toteaa Demos Helsingin tutkija Maria Ritola.
Erilaisten tieto- ja viestintäteknologioiden rooli on palvelupohjaisen cleantechin nousussa keskeinen. ICT:n ja teollisen cleantechin sulautuminen on avain skaalautuvuuteen ja kannattavuuteen. Suomi on vahvoilla kummallakin alueella, joten onnistumisen ainekset ovat olemassa. Nyt tulee ymmärtää sekoittaa nämä ainekset.
Lisätietoja:
Etla
Annu Kotiranta, tutkija,
+358 44 0393648, annu.kotiranta@etla.fi
Antti-Jussi Tahvanainen, tutkimuspäällikkö,
+358 44 5351797, antti.tahvanainen@etla.fi
Demos Helsinki
Maria Ritola, Head of resource smart economy,
+358 400 682881, maria.ritola@demoshelsinki.fi
Tutustu tutkimukseen From Cleantech to Cleanweb – The Finnish Cleantech Space in Transition
Hae tiedote pdf-tiedostona.
