Palvelu tuo uutta arvoa – teollisuuteen ja koko talouteen

• Uudessa globaalissa työnjaossa kehittyneet maat, Suomi mukaan lukien, erikoistuvat palveluihin.
• Digitalisointi on mullistanut palvelukäsitteen: merkittävä osa palveluista voidaan käyttää ajasta ja paikasta riippumatta – digitaaliset palvelut ovat maailmankaupan nopeimmin kasvava ala.
• Palvelut vai teollisuus? – Ei kumpikaan yksin, palvelut ovat kiinteä osa tavaroita ja päinvastoin.
• Palvelut ovat merkittävä tuottavuuskasvun lähde – ei kiviriippa.
• Digitaalinen palveluyhteiskunta on Suomen suuri mahdollisuus.

Suurin osa taloudesta on palveluita

Palvelut vastaavat noin 70 % Suomen työllisyydestä ja kokonaistuotannosta. Kuitenkin lähes 90 % työssä olevista suomalaisista on palvelutehtävissä – heidän työnsä ei ole välittömässä yhteydessä fyysiseen valmistukseen. Esimerkiksi teollisuuden sisällä puolet työtehtävistä on palvelua. Merkittävä osa itse palvelusektorista on osaamisintensiivistä: yli puolet työntekijöistä toimii vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä.

Palvelut ovat nopeimmin kasvava erä maailmankaupassa. Suomessakin palveluiden ulkomaankauppa on ylijäämäistä. Keskeinen syy palvelukaupan kasvuun on digitalisoituminen. Globaali työnjako on muuttumassa niin, että kehittyneet maat erikoistuvat yhä enemmän palveluihin.

Tilastot antavat virheellisen kuvan palveluiden merkityksestä maailmankaupassa. Niiden mukaan palveluiden osuus on noin 20 %. Palveluiden todellinen maailmankauppaosuus on yli 50 %. Ero johtuu siitä, että palvelut mitataan tavarakaupasta poikkeavalla tavalla. Lisäksi palveluvienti tilastoituu puutteellisesti, koska 70 % maailmankaupasta on monikansallisten yritysten sisäistä kauppaa, suurelta osin palveluilla.

Palvelut vai teollisuus?

Vastaus on molemmat. Ydin on siinä, että teollisuus ja palvelut ovat voimakkaasti kietoutuneet toisiinsa. Palvelut ovat kehittyneiden maiden teollisuuden keskeinen kilpailuetu globaaleilla markkinoilla. Teollisuustuotteiden reaaliset hinnat maailmanmarkkinoilla laskevat, kun kehittyvät maat kasvattavat tuotantoaan ja vientiään. Kehittyneiden palveluiden kytkeminen osaksi teollisuustuotetta kasvattaa kilpailukykyä. Tutkimusten mukaan tehokas ja kilpailullinen palvelusektori lisää muiden alojen tuottavuutta. Globalisaation seurauksena teollisuus on yhä samankaltaisempaa eri puolilla maailmaa. Teknologiaa ja tuotantoa voidaan siirtää nopeasti yli rajojen. Erot maiden hyvinvoinnissa ja tulotasossa ratkeavat palveluissa: miten tehokkaasti ja millaisia palveluita tuotetaan.

Onko Baumolin tauti parannettavissa?

Merkittävä osa palveluista on muuttumassa kiviriipasta tuottavuuskasvun lähteeksi. Digitaalisten palveluiden tuotannossa ja varsinkin niiden käytössä on mahdollisuus suuriin skaalaetuihin. Ns. Baumolin tauti on väistymässä. Osaa palvelutuotannosta, esim. henkilökohtaisia hyvinvointipalveluita, ei kuitenkaan voida digitalisoida, eikä sen tuomia tuottavuushyötyjä täysin saavuttaa.  Palvelut ovat erilaisia; tauti lievenee mutta ei kokonaan häviä. Digitaalipalvelut voivat välillisesti hyödyttää myös esim. julkisten hyvinvointipalveluiden tuotantoa, jos terveydenhuollon prosessit ja tietojärjestelmät lopulta saadaan toimimaan.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi torstaina 13.12.2012 kirjan Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila (2012): Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256). ISBN 978-951-628-566-8 (nid.) ISBN 978-951-628-567-5 (pdf).

Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila, Etlatieto Oy, 050 525 3697, Pekka.Yla-Anttila@ETLA.fi

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Petri Rouvinen, Etlatieto Oy, 050 367 3474, Petri.Rouvinen@ETLA.fi