Miesten ja naisten työurat eriytyvät jo uran alussa ja myöhempi urakehitys vain vahvistaa eroja, käy ilmi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen selvityksistä. Miehet aloittavat työuransa naisia korkeammilla paikoilla ja ylenevät myöhemminkin naisia helpommin. Sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä on kuitenkin vaikea edistää, vaikka työurien takana olevat syyt tunnetaankin.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että sukupuolierot miesten ja naisten työurissa alkavat jo urien alkuvaiheessa. Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen on selvittänyt työurien eroja tällä viikolla julkaistussa artikkelissaan ”Gender differences in corporate hierarchies” (IZA World of Labor 2017: 358)
Useiden tutkimusten mukaan miehet aloittavat urakehityksensä korkeammilla organisaatiotasoilla ja saavat ylennyksiä naisia helpommin. Tämä näkyy myös palkkakehityksessä. Sukupuolierojen taustalla vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten koulutusvalinnat, urakatkot eli lastenhoito sekä tehdyt työtunnit. Jotta sukupuolieroja työelämässä saataisiin pienennettyä, pitäisi tarttua useisiin vaikuttaviin tekijöihin. Tärkeimpinä politiikan työkaluina Antti Kauhanen pitää perhevapaita sekä koulutuspolitiikkaa.
– Joillakin keinoilla pitäisi pyrkiä lisäämään tasa-arvoa perhevapaiden käytössä, esimerkiksi EK:n esittelemä malli oli positiivisella tavalla radikaali, Kauhanen pohtii.
Kauhanen korostaa, että urakatkoilla ja lasten saannilla on iso merkitys työuriin. Tuore norjalaistutkimus kertoo, että lapsia tehneet naiset aloittavat työuransa alemmilla organisaatiotasoilla kuin lapsettomat naiset. Lisäksi synnyttäneillä on enemmän urakatkoja ja he saavat vähemmän ylennyksiä kuin lapsettomat naiset.
Yhdysvaltalaistutkimuksessa puolestaan vertailtiin palkkaeroja miesten ja lapsettomien naisten välillä. Se osoitti, että naiset tienasivat vielä 10 työvuoden jälkeenkin 24% miehiä vähemmän, vaikkei merkittäviä urakatkoja ollut.
Pienet erot työurien jatkuvuudessa tarkoittavat siis isoja vaikutuksia työmarkkinoilla. Sukupuolierot urakatkojen suhteen eivät ole merkittävän isoja, mutta niiden tuomat vaikutukset palkanmuodostukseen ovat Kauhasen mukaan erittäin merkittäviä.
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen työelämässä on kuitenkin ollut vaikeaa, vaikka työurien takana olevat syyt tunnetaankin.
– Mitään ei saada aikaan nopeasti. Kun taustalla oleviin syihin aletaan pureutua, se vie 10, jopa 20 vuotta ennen kuin tuloksia alkaa näkyä työmarkkinoilla. Mitään pikaratkaisua ei siis ole olemassa, Kauhanen lisää.
Kauhanen muistuttaa, että vielä muutama vuosikymmen sitten Suomessakin oli täysin laillista harjoittaa naisten syrjintää työmarkkinoilla.
– Tänä vuonna tuli täyteen vasta 30 vuotta siitä, kun sukupuolisyrjintä tuli laittomaksi. Omalla äidillänikin oli hurjia tarinoita siitä, mitä se tarkoitti käytännössä työelämässä.
Antti Kauhanen on aiemmin tutkinut mm. miesten ja naisten ylenemistä Suomen teollisuudessa (Kuva alla). (Kauhanen, A & S. Napari: Gender Differences in Careers, Annals of Economics and Statistics 117-118 (2015): 61-88.)
Liitteenä artikkeli Kauhanen, Antti:”Gender differences in corporate hierarchies” (IZA World of Labor 2017: 358)
Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen, ETLA p. 050-569 7627, antti.kauhanen@etla.fi
