Kilpailukykymittarit eivät sellaisenaan sovi kasvupolitiikan tueksi

Kahden globaalisti johtavan auktoriteetin, IMD:n ja WEF:n, kilpailukykyraporttien käyttäminen yhteiskuntapoliittisen tekemisen apuna tuntuu houkuttelevalta, koska molemmat kokoavat vuosittain yksiin kansiin tuhdin paketin osin jopa ainutlaatuistakin kansainvälistä vertailutietoa.  Mainittujen mittausten soveltaminen ei ole kuitenkaan ongelmatonta, käy ilmi tänään julkistetusta Etlan VNK-raportista.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamana käynnistettiin syksyllä 2016 VNK:n, VM:n ja TEM:n esittämä ja ohjaama hanke ”Suomen kasvuedellytysten vahvistaminen globaaleja kilpailukykyanalyysejä hyödyntäen”.  Tavoitteena oli tilata alustavaa arviointia siitä, missä määrin eri maita systemaattisesti vertailevia kilpailukykyindikaattoreita voitaisiin käyttää suomalaisen kasvupolitiikan tukena.

Hanke toteutettiin kahtena erillisenä osahankkeena. Etlatiedon toimitusjohtajan Petri Rouvisen johdolla arvioitiin IMD:n ja WEF:n raporttien soveltuvuutta talouskasvua tukevan yhteiskuntapoliittisen päätöksenteon tukena. Professori Erkko Aution (Imperial College Business School, IdeagroupAdvisors) tehtävänä puolestaan oli arvioida digitalouden yrittäjyysdynamiikkaa.

IMD ja WEF – kansallisten heikkouksien tunnistamiseen

Etlan tekemästä selvityksestä käy ilmi, että IMD ja WEF painottavat niitä rakenteellisia seikkoja, jotka mahdollistavat kansalaisten korkean ja kasvavan hyvinvoinnin tulevaisuudessa.

– Mittaus ei kuitenkaan välttämättä tarjoa kansallisen politiikanteon suuntaamiseksi kovin syvällisiä rakennekuvauksia tai herkkäliikkeisiä ”kuumemittareita” akuuteista kipukohdista. Raporttien tulokset eivät myöskään ennakoi tulevaa kehitystä, sanoo Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen.

IMD:n ja WEF:n raportit tarjoavat Rouvisen mukaan kuitenkin hyvän mahdollisuuden maiden välisten perusrakenteiden numeeriseen vertailuun. Kunnon teoriaa, tarinaa tai tulkintaa niistä on turha etsiä.

Selvitys suositteleekin IMD:n ja WEF:n raporttien käyttämistä lähinnä kansallisten heikkouksien ja vahvuuksien tunnistamiseen. Toisin sanoen, miten haasteita ryhdyttäisiin purkamaan kiireellisyysjärjestyksessä ja mitkä tekijät ovat suurimpia esteitä kilpailukyvylle.

– IMD:n ja WEF:n lisäksi tarvitaan parempaa kansallista kilpailukykyseurantaa. Sitä itse asiassa tehdään jo varsin paljon, joskaan ei yhteismitallisesti tai yhtenäisen sateenvarjon alla, toteaa Rouvinen.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Petri Rouvinen, Etlatieto, p.050-367 3474, petri.rouvinen@etla.fi

Koko selvitys on luettavissa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan verkkosivuilla. 

  • Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 51/2017
  • Sivumäärä: 81
  • ISSN Web: 2342-6799
  • ISBN Web: 978-952-287-421-4

Lue myös Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta.