Globalisaatio pakottaa elintarvikeketjumme radikaaliin muutokseen

Ruoka ja ravitsemus ovat viime vuosien aikana nousseet perustarpeista trendeiksi. Ruoalla edistetään terveyttä, määritetään omaa identiteettiä, ilmaistaan henkilökohtaisia arvoja, suojellaan ympäristöä, luodaan kokemuksia ja brändätään kokonaisia kansakuntia. Samaan aikaan ruoka on kasvanut globaaliksi ilmiöksi.

Miten suomalainen ruoka, ja erityisesti sitä tuottava kotimainen elintarvikeketju – alkutuotannosta aina kaupan hyllylle asti – pärjää globalisaation ristiaallokossa?

Kasvukilpailukyvyn osalta koko elintarvikeketjun keskeisin haaste on sen silmiinpistävä kotimarkkinakeskeisyys: suomalaiset elintarvikemarkkinat toimivat akvaariossa, jossa kasvu tapahtuu muiden kustannuksella. Käytännössä vientitoimenpiteisiin on ryhdytty ainoastaan silloin, kun koko tuotantovolyymiä ei ole saatu imeytettyä kotimarkkinoille.

Vienti on toiminut eräänlaisena pakollisena – ja usein kannattamattomana – ylipaineventtiilinä.

Nyt kun ulkomainen kilpailu uhkaa tähän asti turvallisia sisämarkkinoita, tulee koko ketjun muuttaa asennettaan radikaalisti. Tarvitaan aitoa kasvua kotimarkkinoiden ulkopuolella. Kotimainen nollasummapeli ei edistä alan kilpailukykyä. Se on pikemminkin kahle, joka estää yrityksiä hyödyntämästä globaaleja kasvumahdollisuuksia.

Kasvukilpailukyky edellyttää nyt investointeja osaamiseen ja pääomaan, jotta voimme vastata kansainväliseen kilpailuun. Tarvitaan uudenlaista osaamista eli rekrytointeja perinteisiltä vientialoilta sekä alan koulutusohjelmien räätälöintiä ja laajentamista. Tarvitaan myös siirtymistä jalostamattomien raaka-aineiden ja puolivalmisteiden viennistä brändättyjen tuotteiden vientiin.

Ennen kaikkea yrityksiltä vaaditaan voimakkaita toimenpiteitä vanhentuneiden toimintatapojen, käsitysten ja strategioiden murtamiseksi.

Etlan ja Luken laatima VNK-raportti Suomalaisen Elintarvikeketjun Menestyksen Avaintekijät luotaa suomalaisen elintarvikeketjun kustannus- ja kasvukilpailukykyä sekä näiden osatekijöitä.

Tuloksia verrataan Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Elintarvikeketjua käsitellään raportissa kolmena, toisiinsa arvoketjurakentein nivoutuvana toimialana. Nämä ovat alkutuotanto, elintarviketeollisuus ja elintarvikekauppa. Tavoitteena on tuottaa tehokkaasti hyödynnettävää tietoa alan sääntelyn kohdentamiseen, viennin edistämiseen ja liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävän päätöksenteon avuksi.

Lisätietoja:

Antti-Jussi Tahvanainen, +358 44 5351797, antti.tahvanainen@etla.fi