Arvoketjut kansainvälistyivät – viennistä jää vähemmän käteen

Tavaroiden ja palvelujen tuotantoon liittyvien arvoketjujen kansainvälistyminen on vaikuttanut merkittävällä tavalla Suomen ulkomaankaupan rakenteeseen ja vientivetoisen kasvun edellytyksiin. Viennin kyky synnyttää talouskasvua kotimaassa on heikentynyt. Samalla Suomi on tullut aiempaa riippuvaisemmaksi mm. Kiinan talouskehityksestä. Näin todetaan 30. marraskuuta julkistetussa Etlan ja talousneuvoston sihteeristön laatimassa tutkimuksessa Suomi globaaleissa arvoketjuissa.

Tutkimuksessa selvitetään arvoketjujen kansainvälistymisen vaikutuksia kokonaistalouden tasolla käyttäen hyväksi uudentyyppistä kansainvälistä panos-tuotos aineistoa. Aineiston avulla saadaan uutta tietoa mm. erilaisten välituotteiden viennistä ja tuonnista sekä kauppavirtoihin sisältyvästä koti- ja ulkomaisesta arvonlisästä.

Suomen viennistä poikkeuksellisen suuri osuus on erilaisia välituotteita, mikä kertoo periaatteessa vahvasta kytkeytymisestä kansainvälisiin arvoketjuihin. Suomen osalta taustalla on kuitenkin myös perinteisesti erilaisiin puolivalmisteisiin painottuva viennin rakenne, eikä osuus ole kasvanut erityisen nopeasti.

Ulkomaisten välituotepanosten käyttö voi parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä, mutta on johtanut myös viennin kotimaisuusasteen alenemiseen. Tämän seurauksena viennin kyky synnyttää talouskasvua kotimaassa on keskimäärin heikentynyt: kun vuonna 1995 yksi vientieuro kasvatti BKT:ta 73 sentillä, oli vastaava hyötysuhde vuonna 2011 vain 62 senttiä. Kotimaisen arvonlisän osuus vaihtelee voimakkaasti toimialalta toiselle. Sen osuus on kuitenkin alentunut kaikilla teollisuuden toimialoilla.

Tutkimuksessa käytetty aineisto mahdollistaa tavanomaisesta poikkeavan tavan tarkastella ulkomaan kaupan kokonaistaloudellista merkitystä sekä kauppakumppanien välisiä keskinäisriippuvuuksia. Kun mittarina käytetään ns. arvonlisän vientiä eli ulkomaisen loppukysynnän vaikutusta Suomen bruttokansantuotteeseen, Kiina on tarkastelujakson aikana noussut Suomen tärkeimmäksi yksittäiseksi kauppakumppaniksi. Myös Yhdysvaltain merkitys on suurempi kuin tavanomaisista bruttovientiluvuista voisi päätellä.

Tutkimus ei ota suoranaisesti kantaa siihen, onko arvoketjuistuminen ollut Suomen kannalta toivottavaa. Talouskasvun hidastuminen finanssikriisin jälkeen osuu kuitenkin yksiin aineistosta havaittavan ulkomaisen kysynnän merkityksen vähenemisen kanssa. Aikaisempi, mm. OECD:n tekemä tutkimus osoittaa, että arvoketjuihin osallistumisella on tuottavuutta, innovaatioita ja talouskasvua edistäviä vaikutuksia. Yritysten kansainvälistymistä voidaan tukea mm. erilaisia kaupan esteitä poistamalla ja ulkomaankaupan tarvitsemia perusrakenteita ja -palveluita kehittämällä. Pidemmällä aikavälillä korostuvat mm. kotimarkkinoiden kilpailupolitiikka sekä panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Julkaisu:
Ali-Yrkkö, Jyrki – Rouvinen, Petri – Sinko, Pekka – Tuhkuri, Joonas: Suomi globaaleissa arvoketjuissa. ETLA Raportit – Reports 62.

Lisätietoja:
Jyrki Ali-Yrkkö, Etlatieto Oy, jyrki.ali-yrkko@etla.fi, p. 046 8510 501
Pekka Sinko, valtioneuvoston kanslia, pekka.sinko@vnk.fi, p. 0295 160 189