Viisi eurooppalaista taloustutkimuslaitosta vaatii yhteiseurooppalaista pelastus- ja elvytysohjelmaa koronaviruspandemian torjumiseksi ja talouden viemiseksi kohti ympäristöystävällisempää talouskasvua. Tutkimuslaitokset korostavat huhtikuussa julkaistussa yhteisessä muistiossa, että EU:n sisärajat tulisi saada nopeasti auki, jotta teollisuuden arvoketjut eivät vahingoitu pysyvästi. Tutkimuslaitosten arviot pandemian ja sen torjuntatoimien vaikutuksista eri maiden talouksiin vaihtelevat: positiivisimmassa skenaariossa Saksan BKT tippuisi -5 prosenttia ja negatiivisimmassa Italian BKT laskisi -12 prosenttia. Suomesta yhteismuistion laadintaan osallistui Etla.
Alkuvuonna Eurooppaankin levinnyt koronaviruspandemia poikkeaa talousvaikutuksiltaan selkeästi vuoden 2009 finanssikriisistä, joka iski pääosin pankkeihin ja teolliseen tuotantoon. Koronakriisin vaikutukset sen sijaan iskevät eri EU-maiden talouksiin eri aikaan, eivätkä vaikutukset ole välttämättä samanlaisia. Myös teollisuuden arvoketjujen häiriöt saattavat näkyä eri aikoina vasta lähikuukausina.
Viisi tunnettua eurooppalaista taloustutkimuslaitosta on arvioinut tuoreessa European Rescue and Recovery Programmes against the Corona Crisis -raportissaan (IW-Policy Paper 8/2020) koronaviruksen talousvaikutuksia eri Euroopan maissa. Muistion laadintaan osallistuivat Institut der deutschen Wirtschaft Saksasta, Centro Studi Confindustria Italiasta, Economica Itävallasta, Rexecode Ranskasta sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla Suomesta.
Pahiten koronakriisi koettelee Italiaa, jonka BKT:n ennustetaan negatiivisessa skenaariossa putoavan tänä vuonna peräti -12 prosenttia. Suomi ja Saksa kulkevat ennusteissa rinnakkain, sillä positiivisessa skenaariossa BKT:n ennustetaan putoavan niin meillä kuin Saksassa – 5 prosenttia ja negatiivisessa -10 prosenttia.
– Etlan ennustetta tarkennettiin huhtikuun puolivälissä ja nyt lähdemme siitä, että Suomen BKT supistuu lähes -10 prosenttia tänä vuonna. Laskelmassa oletetaan, että talouden sulkutoimet kestäisivät Suomessa ainakin yli kaksi kuukautta. Sekä koko Euroopassa että Suomessa talouskasvun tavoittelussa on otettava entistä enemmän huomioon ilmastonmuutos ja ympäristöasiat, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö. Hän osallistui Etlan puolesta yhteismuistion laadintaan.
Taloustutkimuslaitokset korostavat, että kriisin nujertamiseen tarvitaan EU:n yhteinen pelastus- ja elvytysohjelma. Ohjelman ensimmäinen vaihe eli pelastusohjelma tähtäisi tartuntojen laskuun ja toinen vaihe, elvytys, veisi Eurooppaa kohti kestävää ja ympäristöystävällisempää talouskasvua.
Pelastusohjelmassa painotetaan muun muassa väestön laajaa testaamista, suojavarusteiden yhteisiä tilauksia koko EU:n voimalla sekä koordinoidun strategian luomista pandemian mahdollisen toisen aallon varalle. Elvytysohjelma puolestaan pitää sisällään vaiheittaisen tiekartan Euroopan lockdownin avaamiseksi. Tutkimuslaitokset esittävät yhteisiä pelisääntöjä jäsenmaille yritysten tukemiseen sekä pandemian eri vaiheista toiseen siirtymiseen. Erityisen tärkeää sisämarkkinoiden kannalta olisi avata EU:n sisärajat ja tässä mm. laaja testaus ja ns. immuniteettipassit voisivat olla apuna.
Yksipuolisia kansallisia toimintoja, kuten EU:n sisärajojen nykyisenkaltaisia sulkemisia, tulisi välttää. Tutkimuslaitokset kiirehtivät koordinoidun elvytysohjelman toimeenpanoa mahdollisimman pikaisesti.
IW-Policy Paper 8/2020. European Rescue and Recovery Programmes against the Corona Crisis. 22.04.2020
Raportin ovat koostaneet yhdessä eurooppalaiset tutkimuslaitokset Institut der deutschen Wirtschaft, Centro Studi Confindustria, Economica, Etla ja Rexecode.
