Taloutta myllertävät rakennemuutokset, kuten digitalisaatio ja väestön ikääntyminen, vaativat Suomessakin tarkempaa pureutumista resurssien kohdentamiseen ja sääntelyyn. Etla on yhdessä Aalto-yliopiston kanssa käynnistänyt uuden tutkimushankkeen, jossa selvitetään työn ja pääoman kohdentumista ja hahmotellaan tehokkaampia politiikkatoimia. Tavoitteena on kehittää älykästä suunnittelua ja vaikuttavaa sääntelyä.
Talouden rakennemuutokset, kuten kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja digitalisaatio, vaativat tulevina vuosina mittavia pääomainvestointeja. Niin sanottu työn ja pääoman allokaatio eli resurssien kohdentuminen on ollut pitkään taloustieteen keskeisimpiä kysymyksiä. Viime vuosina tehottoman resurssien kohdentumisen syihin ja seurauksiin on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Yritysten ja toimipaikkojen välillä on havaittu yllättävän suuria ja pitkäkestoisia tuottavuuseroja jopa hyvin tarkasti rajatun toimialan sisällä.
Jotta vaikuttavia politiikkatoimia voi suunnitella, edellyttää se ymmärrystä resurssien kohdentumista vääristävistä taustatekijöistä ja niiden syy-seuraussuhteista. Tehottomat tai väärin mitoitetut politiikkatoimet voivat johtaa entistä pahempiin vääristymiin, kuten tuottavuuden heikentymiseen.
Etlassa käynnistyneessä uudessa VN TEAS-tutkimushankkeessa ”Työn ja pääoman allokaatio” tavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa resurssien kohdentumisen tehokkuudesta ja kehityksestä, sekä tehokkuuteen vaikuttavista taustatekijöistä. Tulosten perusteella valtioneuvostolle ehdotetaan myös konkreettisia politiikkatoimia, joiden avulla resurssien kohdentumista voitaisiin tehostaa. Etla toteuttaa tutkimuksen yhdessä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa, joka koordinoi hanketta.
Etlassa hankkeesta vastaavan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij’n mukaan hankkeen kannalta erityisen keskeistä on, että tarkastelu tehdään neljällä tasolla: toimipaikat, yritykset, toimialat ja koko kansantalous.
– Aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty tarkastelemaan ilmiötä hyvin yleisillä tasoilla, vaikka yksityiskohtaisempi tarkastelu tuottaa meille enemmän informaatiota niistä tekijöistä, jotka heikentävät resurssien kohdentumista. Esimerkiksi eri toimipaikkojen välillä voidaan vaatia hyvin erilaisia politiikkatoimia kuin mitä käytetään eri toimialojen välisten vääristymien korjaamiseksi. Tähän ei ole aiemmin kiinnitetty riittävästi huomiota, Maczulskij toteaa.
Suomalaiset kattavat rekisteriaineistot mahdollistavatkin tällaisen tarkastelun.
Etlan ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun toteuttama hanke on osa valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hanke käynnistyi helmikuussa ja kestää vuoteen 2022.
Etlassa alkaa kevään 2021 aikana lisäksi neljä muuta mielenkiintoista VN TEAS -tutkimushanketta:
”Ilmastonmuutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen” -hanke kokoaa tietoa globaaleista ja paikallisista ilmastoriskeistä ja niiden vaikutuksista Suomeen. Etlan koordinoimassa hankkeessa ovat mukana myös Suomen ympäristökeskus SYKE sekä Demos Helsinki. Tutkimuksesta vastaa Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
”Innovaatioekosysteemien vaikuttavuuden arviointi ja indikaattorit” -hanke tarjoaa tietoa ja työkaluja innovaatioekosysteemien laajempien vaikutuspolkujen ymmärtämiseen. Hanketta koordinoi MDI Public Oy. Etlassa hankkeesta vastaa tutkimusjohtaja Heli Koski.
”Team Finland -verkoston vaikuttavuuden arviointi” -kartoittaa verkoston vaikuttavuutta ja lisäarvoa kansainvälistyville kasvuyrityksille. Hanke toteutetaan yhteistyönä Forefront Oy:n kanssa, joka koordinoi hanketta. Etlassa hankkeesta vastaa tutkija Ilkka Ylhäinen.
”Europe Facing Great-Power Competition” -hanke selvittää Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen suurvaltakilpailun geoekonomisia uhkia ja mahdollisuuksia EU:lle ja erityisesti Suomelle. Hanke toteutetaan yhteistyössä VTT:n ja hanketta koordinoivan Ulkopoliittisen instituution (FIIA) kanssa. Etlassa tutkimuksesta vastaa tutkimusjohtaja Heli Koski.
