Uusi rakenteellista kilpailukykyä mittaava indeksi tarjoaa paremman mahdollisuuden maakohtaiseen vertailuun, sillä se keskittyy Suomelle relevantteihin kilpailukykytekijöihin. Indeksi antaa myös aiempaa positiivisemman kuvan Suomen kilpailukyvystä, sillä 38 maan vertailussa Suomi sijoittui neljänneksi vuonna 2019. Suomen edellä kilpailukyvyn kokonaissijoituksessa olivat Sveitsi, Tanska ja Alankomaat. Suomi oli kärkiviisikossa kaikissa muissa kilpailukyvyn osatekijöiden lohkoissa paitsi työmarkkinoiden ja luovan uudistumisen indekseissä.
Maanantaina 30. maaliskuuta julkaistussa Etla-tutkimuksessa selvitettiin, millaisella yhtenäisellä viitekehyksellä Suomen rakenteellista kilpailukykyä ja sen kehitystä voidaan arvioida, mitkä ovat rakenteellisen kilpailukyvyn keskeiset osa-alueet sekä millä mittareilla Suomen talouden pärjäämistä ja kehitystä voidaan mitata kvantitatiivisesti.
Kansainvälisesti tunnetuimmat kilpailukykyä mittaavat instituutiot, International Institute for Management Development (IMD) ja World Economic Forum (WEF), lähestyvät kilpailukykyä rakenteellisesta näkökulmasta painottaen pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä. Kyseisiä mittareita ei kuitenkaan ole räätälöity kansallisiin tarkoituksiin – niiden maa- ja muuttujajoukko on monenkirjava, mikä vaikeuttaa tulosten vertailtavuutta yli ajan.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamassa ja Etlatiedon toteuttamassa hankkeessa Ilkka Ylhäinen, Jyrki Ali-Yrkkö, Paolo Fornaro ja Mika Pajarinen hyödynsivät IMD:n ja WEF:n aineistoja Suomelle räätälöidyn rakenteellisen kilpailukyvyn mittariston kehittämisessä. Uusi indeksi tarjoaa paremman mahdollisuuden maakohtaiseen vertailuun, sillä se keskittyy Suomelle relevantteihin kilpailukykytekijöihin. Indeksi antaa ajantasaisen tilannekuvan Suomen kilpailukyvystä sekä auttaa tunnistamaan keskeiset kansalliset vahvuudet ja heikkoudet kilpailukyvyssä.
– Rakenteellista kilpailukykyä mittaavan indeksin keskeisin käyttökohde onkin ajantasaisen tilannekuvan muodostaminen sekä keskeisten kansallisten vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, arvioi Etlatiedon tutkija Ilkka Ylhäinen.
Vuoden 2019 tarkastelussa uusi indeksi antaa IMD:n ja WEF:n kilpailukykyindeksejä positiivisemman kuvan Suomen kilpailukyvystä suhteessa muihin maihin joidenkin suurempien vertailumaiden, kuten Saksan, jäädessä kauemmaksi kärjestä. Suomi sijoittuu vertailussa neljänneksi 38 maan joukossa – edellään Sveitsi, Tanska ja Alankomaat sekä perässään Ruotsi, Yhdysvallat ja Norja. Suomen sijoitus on parempi kilpailukyvyn pitkän aikavälin perusteissa kuin nopeampiliikkeisissä ajureissa.
Kilpailukyvyn eri osatekijöitä tarkasteltaessa Suomi on kärkiviisikossa kaikilla muilla osa-alueilla paitsi työmarkkinoiden ja luovan uudistumisen indekseissä. Työmarkkinoita koskevassa indeksissä Suomi on vasta sijalla 23 ja luovaa uudistumista koskevassa indeksissä sijoitus on 14. Kärkikolmikkoon Suomi lukeutuu instituutioita, infrastruktuuria, innovaatioita ja teknologiaa sekä makrotaloudellista kontekstia mittaavissa indekseissä. Yritysrahoitusta sekä yritys- ja toimialarakenteita koskevissa indekseissä Suomi sijoittuu neljänneksi, koulutuksen ja osaamisen indeksissä viidenneksi. Suomen kokonaiskehitys on ollut nousuvoittoista vuodesta 2016 alkaen.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten uusi kilpailukykyindeksi suhteutuu hyvinvoinnin ja menestyksen mittarina käytetyn henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen (bkt) kehitykseen. Tilastollisen tarkastelun perusteella kilpailukykyindeksi on positiivisesti yhteydessä bkt:n samanhetkiseen tasoon ja muutokseen.
Rakenteellinen kilpailukyky –raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat laatineet Ilkka Ylhäinen, Jyrki Ali-Yrkkö, Paolo Fornaro ja Mika Pajarinen.
