Ovatko Suomen Mittelstand-yritykset avain kasvuun?

Mittelstand-yrityksillä voi seuraavan kymmenen vuoden aikana olla Suomen koko kansantalouteen positiivinen vaikutus, jos hallituksen rakenneuudistukset onnistuvat. Elinkeinoelämän yleisten edellytysten parantamisen ja suomalaisen työn kilpailukyvyn kohentamisen ohella Mittelstand-yritykset näkevät kehitettävää myynnissä, markkinoinnissa ja jakelukanavissa, joissa esiintyviä puutteita ne pitävät myös tärkeinä kasvun esteinä, toteavat Etlatieto Oy:n varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja toimitusjohtaja Petri Rouvinen tuoreessa tutkimuksessaan.

Mittelstand-yrityksillä tarkoitetaan keskisuuria teollisuusyrityksiä ja -konserneja, joiden maailmanlaajuinen työllisyys on vähintään 250 mutta kuitenkin alle 500 henkilöä. Näitä yrityksiä on Suomessa 51 kappaletta. Ne ovat usein erikoistuneita ja kansainvälisiä sekä tavoittelevat maantieteellisen markkina-alueensa laajentamista todennäköisemmin kuin hieman pienemmät tai suuremmat yritykset.

Tutkijoiden mielestä on perusteltua väittää, että elinkeinoelämän yleisten edellytysten paraneminen ja suomalaisen työn kilpailukyvyn kohentaminen tuntuisivat selvästi juuri Mittelstand-yritysten ryhmässä. Erityisesti Mittelstand-yrityksiin kohdistuvat politiikkatoimet eivät tutkijoiden mukaan ole perusteltuja. Mittelstand-yritykset näyttävät esimerkiksi kohtaavan erityisen vähän rahoitusrajoitteita.

Toisaalta Mittelstand-yritykset käyttäisivät saamansa lisärahan myynnin ja markkinoinnin edistämiseen sekä jakelukanavien tehostamiseen, mikä voi viitata siihen, että rahoitus rajoittaa nykyisellään näitä panostuksia. Etenkin uusien vientimarkkinoiden etsiminen aiheuttaa alkuvaiheessa kustannuksia, joten vaikeudet rahoituksen saamisessa saattavat vaikeuttaa vientiponnisteluja.

EU:n kilpailulainsäädännön vuoksi julkisella sektorilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet auttaa yrityksiä suoraan myynnissä ja markkinoinnissa. Sallittua on kuitenkin rahoittaa myynnin ja markkinoinnin suunnittelua ja markkinapotentiaalin selvitystä muun tuote- ja palvelukehitysprojektin osana.

Innovaatiotoiminnan saralla Mittelstand-yritykset voisivat tarvita lisärohkaisua. Vaikka ne näkevät tuote- ja palvelupaletissaan kehitystarpeita, ne eivät harjoita erityisen aktiivisesti innovaatiotoimintaa.

Muiden yritysryhmien tavoin myös Mittelstand-yritykset arvioivat kilpailijamaita korkeamman kustannustason rajoittavan eniten kasvua. Tulevaisuuden kannalta olisikin tärkeää, että ne etsisivät aktiivisemmin erottautumiskeinoja kilpailijoistaan. Jos yritykset tarjoavat samaa kuin kilpailijat, vain hinta ratkaisee.

Toiseksi merkittävimmäksi kasvua rajoittavaksi tekijäksi Mittelstand-yritykset kokevat julkisen sektorin taholta tulevan hallinnollisen taakan.

Mittelstand-yritykset ovat jo saavuttaneet menestystä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Kaksi kolmasosaa on perheomisteisia. Niiden pääkonttorit ja kolme neljäsosaa niiden globaalista työvoimasta ovat Suomessa. Mittelstand-yritysten kasvu ja yritysryhmän laajeneminen vaikuttaa suoraan Suomen ja suomalaisten hyvinvointiin. Siksi olisi toivottavaa, että moni nykyisistä Mittelstand-yrityksistä kasvaisi suureksi yritykseksi ja Mittelstand-kokoluokka saisi uutta verta pienemmistä yrityksistä tutkijat toteavat.

Julkaisu
Ali-Yrkkö, Jyrki – Rouvinen, Petri: Suomen Mittelstand – Löytyykö kasvu tästä yritysjoukosta? ETLA B 270.

Lisätietoja:
Jyrki Ali-Yrkkö, puh. 609 90210, mp. 046 851 0501, jyrki.ali-yrkko@etla.fi
Petri Rouvinen, puh. 609 90202, mp. 050 367 3474, petri.rouvinen@etla.fi