Kansainvälisessä ja kotimaisessakin keskustelussa mainitaan toistuvasti, miten poliittiset jakolinjat ovat kasvaneet ja vastakkainasettelu kärjistynyt. Suomessa tarina syvenevistä jakolinjoista ei kuitenkaan kaikilta osin pidä paikkaansa. Etlan tutkijan Paolo Fornaron tuore tutkimus osoittaa, että eroja on, mutta polarisoituminen ei ole systemaattisesti lisääntynyt. Esimerkiksi monissa talouskysymyksissä poliitikkojen näkemykset ovat sittenkin suhteellisen lähellä toisiaan.
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa laajassa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -hankkeen tutkimuksessa Paolo Fornaro tarkasteli eduskuntavaaliehdokkaiden Ylen vaalikonevastauksia vuosilta 2011, 2015 ja 2019. Vastauksissa käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa eurojäsenyys, maahanmuutto, ilmastonmuutos, Nato-jäsenyys sekä talouspolitiikka.
Tulokset osoittavat, että eroja eri puolueiden ehdokkaiden vastausten välillä löytyy, ja ne seurailevat pääosin puolueiden julkisesti lausumia painotuksia. Erot eivät kuitenkaan ole systemaattisesti kasvaneet tarkasteluvälin aikana.
Erot ehdokkaiden näkemyksissä näyttävät kasvaneen vain ilmastokysymyksissä ja suhtautumisessa eurojäsenyyteen. Nato-jäsenyyden ja maahanmuuton suhteen ehdokkaiden kannat sen sijaan ovat jopa lähentyneet toisiaan. Sosiokulttuurisissa- ja talouskysymyksissä erot näyttivät pysyvän muuttumattomina, eikä polarisaation tai ideologisen lähentymisen trendejä ollut havaittavissa.
– Taloudellisten kysymysten kohdalla näkemyserot olivat hyvin pieniä, mikä osoittaa, että useimmilla ehdokkailla on melko yhtenevät mielipiteet talouspolitiikasta, tai ainakin äärimmäisiä näkemyksiä on hyvin vähän. Tulosten kokonaiskuva viittaa siihen, ettei tarina kasvavasta polarisaatiosta pidäkään yksiselitteisesti paikkaansa Suomen tapauksessa, pohtii Paolo Fornaro.
Huomionarvoista tutkimuksen tuloksissa on myös tilastollinen yhteys kunnan sisäisten tuloerojen ja eduskuntavaaliehdokkaiden näkemyserojen välillä. Mitä suuremmat tuloerot kunnassa vallitsivat, sitä kauempana tuon kunnan eduskuntavaaliehdokkaiden näkemykset olivat kaikkien ehdokkaiden keskitasosta. Vaikka tulos ei osoitakaan suoraa syy-yhteyttä tuloerojen ja polarisaation välillä, näiden välinen riippuvuus säilyi muista taustatekijöistä huolimatta.
– Toisin sanoen, polarisaatio kunnan tuloluokkien välillä ennusti myös kunnassa nimettyjen kansanedustajaehdokkaiden poliittisten kantojen loitontumista sekä kärjekkäämpiä näkemyksiä, Fornaro tiivistää.
Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BIBU-hanke tutkii kansalaisuuden muutoksia: kuinka globalisaatio ja yhteiskunnan rakennemuutos muuttavat kansalaisten osallistumista ja politiikan tekoa Suomessa. Monitieteisessä hankkeessa on mukana tutkijoita yhteensä kuudesta yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta. BIBU kehittää myös demokraattisia innovaatioita, joilla vahvistetaan kansalaisten vaikuttamiskeinoja.
Fornaro, Paolo: Onko suomalainen politiikka polarisoitunut? Suomenkielinen policy brief luettavissa täältä
