Millaisia ovat fiskaalisen devalvaation vaikutukset?

Fiskaalinen devalvaatio todennäköisesti parantaa työllisyyttä ja nopeuttaa talouden kasvua, mutta vaikutus on pieni ja lyhytaikainen, ilmenee Euroopan komission verotus- ja tulliasioiden pääosaston tilaamasta tutkimuksesta. Tutkimuksen teki kahdeksan eurooppalaisen tutkimuslaitoksen yhteenliittymä, johon kuului myös ETLA.

Vaikka fiskaalisen devalvaation lyhyen aikavälin vaikutukset vaimenevat ajan mittaan, sen voidaan arvioida parantavan työllisyyttä ja kasvattavan BKT:ta jossain määrin myös pysyvästi. Vaikutukset kauppataseeseen jäävät todennäköisesti vähäisiksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Fiskaalisella devalvaatiolla viitataan työhön kohdistuvien verojen alentamiseen, joka rahoitetaan korottamalla muita veroja tai vähentämällä julkisia menoja vastaavalla määrällä. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi alentamalla työnantajien sosiaaliturvamaksuja ja nostamalla vastaavasti arvonlisäveroa.

Kun devalvaatio on poissuljettu (kuten euroalueella) ja palkat jäykät, kilpailukykyä ja työllisyyttä on mahdollista parantaa lyhyellä aikavälillä alentamalla välillisiä työvoimakustannuksia. Päälle tulevat pitkän aikavälin tehokkuusvoitot, jotka johtuvat siitä että arvonlisävero kohdentuu työhön vähemmän kuin sosiaaliturvamaksut.

Fiskaalisella devalvaatiolla voidaan alentaa työvoimakustannuksia ja piristää taloutta, koska työnantajien sosiaaliturvamaksujen alennus ei välittömästi heijastu nimellispalkkoihin. Työvoimakustannusten lasku puolestaan kasvattaa nettovientiä. Arvonlisäveroa ei peritä viennistä, mutta sen nousu vähentää kulutusta ja tuontia. Siten kokonaistuotannon voisi odottaa kasvavan ja kauppataseen paranevan fiskaalisen devalvaation seurauksena.

Tutkimuksessa raportoidut simuloinnit viittaavat kuitenkin siihen, että fiskaalisen devalvaation suotuisat vaikutukset johtuvat lyhyellä aikavälillä pääasiassa kotimaisen kysynnän lisääntymisestä. Koska nimellispalkkojen oletetaan olevan jäykkiä lyhyellä aikavälillä, sosiaaliturvamaksujen alennus johtaa reaalisten työvoimakustannusten alenemiseen, työllisyyden paranemiseen ja työttömyyden vähenemiseen, ja edelleen kotimaisen kysynnän kasvuun. Nimellispalkkojen vähitellen noustessa fiskaalisen devalvaation vaikutukset ajan mittaan vaimenevat.

Pidemmällä aikavälillä fiskaalisen devalvaation mahdolliset suotuisat vaikutukset perustuvat siihen, että verotuksen painopiste siirtyy palkkojen verottamisesta kulutuksen verottamista kohti. Kulutusveroja pidetään vähemmän vääristävinä kuin palkkaveroja, koska edelliset kohdistuvat myös olemassa olevaan varallisuuteen.

Tutkimuksessa tehtyjen simulaatioiden mukaan suuri osa fiskaalisen devalvaation suotuisista pitkän aikavälin vaikutuksista johtuu todellakin verotuksen painopisteen siirtymisestä, mikä muuttaa tulonjakoa tulevien sukupolvien eduksi. Nykyiset sukupolvet joutuvat odottamatta maksamaan korkeampaa arvonlisäveroa, mutta hyötyvät vähemmän sosiaaliturvamaksujen alentamisesta. Tulevat sukupolvet hyötyvät verojärjestelmän muuttumisesta vähemmän vääristäväksi. Sen seurauksena kulutus kasvaa pitkällä aikavälillä, ja kauppatase heikkenee hieman.

Tutkimusprojektin johdosta vastasivat CBP Netherlands Bureau for Economic Analysis ja the Center for the Analysis of Public Policies (CAPP), Universita di Modena. Lyhyen aikavälin simulaatiot tehtiin ETLAssa ekonometrisellä NiGEM-mallilla. Raportin kirjoittamiseen osallistuivat ETLAn tutkijoista Paavo Suni ja Tarmo Valkonen. Koko raportin “Study on the impacts of fiscal devaluation” voi ladata verotus- ja tulliasioiden pääosaston verkkosivuilta.