Mikä selittää miesten ja naisten välisiä palkkaeroja työmarkkinoilla?

Työmarkkinoilla miesten ja naisten palkat tunnetusti eroavat toisistaan. Naisten pienempää palkkaa selittävät esimerkiksi työmarkkinoiden eriytyminen sekä yhteiskunnassa vallitsevat normit. Yksi suurimpia selittäviä tekijöitä on lasten saamisen vaikutus miesten ja naisten työuriin ja palkkakehitykseen. Koronapandemia on syventänyt haasteita, mutta toisaalta etätöiden lisääntymisellä voi olla positiivinen vaikutus palkkaerojen kaventumiseen. Sukupuolten väliset palkkaerot työmarkkinoilla ovat puheenaiheena työn taloustieteeseen keskittyneen IZA World of Laborin haastattelussa, jossa vieraana on Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Sukupuolten välisten palkkaerojen taustalla on useita syitä. Yksi tekijä on työmarkkinoiden eriytyminen, sillä miehet ja naiset työskentelevät tyypillisesti eri aloilla, eri ammateissa ja eri työnantajilla. Palkat eroavat alojen, ammattien ja työnantajien välillä, jolloin eroja sukupuolten välille syntyy. Toinen syy löytyy naisten ja miesten erilaisesta koulutustaustasta ja työkokemuksesta.

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja IZA World of Laborin vastaava päätoimittaja, professori Daniel S. Hamermesh keskustelivat kesäkuussa etähaastattelussa sukupuolten välisistä palkkaeroista. IZA World of Labor on akateeminen verkkoalusta, joka tarjoaa tutkimusartikkeleita mm. päätöksentekijöiden, journalistien ja muiden työn taloustieteestä kiinnostuneiden käyttöön maailmanlaajuisesti.

Etlan Kauhanen on pitkään tutkinut sukupuolten välisiä palkkaeroja, ja hän näkee yhtenä suurimpana selittävänä tekijänä lasten saamisen.

– Aiemmat tutkimukset ovat vertailleet miesten ja naisten ansioita ennen ja jälkeen lasten saamisen. Miesten ansioihin lapsi ei juurikaan vaikuta, mutta naisilla ansiotaso tippuu lapsen jälkeen huomattavasti, ja vaikutus on jatkuva, Kauhanen toteaa haastattelussa.

Ansiotason alenemisen suuruus vaihtelee maittain. Palkkojen tippuminen on Skandinaviassa 20 prosentin luokkaa, Yhdysvalloissa 30 prosenttia ja saksankielisissä maissa jopa 50 tai 60 prosentin luokkaa.

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen

Ekonomistitkin korostavat normien merkitystä palkkaeroissa

Sukupuolten väliset palkkaerot selittyvät myös vallitsevilla yhteiskunnallisilla normeilla. Perhe-elämässä normit ovat vielä perinteisiä, ja naiset ottavat yleensä suurimman vastuun lastenhoidosta. Myös ekonomistit korostavat normien roolia sukupuolten palkkaeroja selittävänä tekijänä. Naiset ovat tyypillisesti kotona lasten kanssa, mikä selittää lasten saamisen suurta vaikutusta sukupuolten palkkaeroihin.

– Yhteiskunnassa vallitsevat normit muuttuvat hitaasti. Vaikka muuttaisimme normeja nyt, niin muutoksen vaikutukset näkyisivät työmarkkinoilla vasta useamman vuosikymmenen kuluttua. Tästä on saatu myös tutkimustuloksia, Kauhanen huomauttaa.

Itävaltalainen tutkimus on Kauhasen mukaan myös osoittanut, että 1950- ja 1960-luvuilta lähtien politiikkapäätöksillä liittyen vanhempainvapaaseen ja lastenhoitoon ei ole ollut vaikutusta palkkaerojen kaventumiseen. Tämä on osoitus normien vaikutuksen voimakkuudesta.

Etätöiden yleistyminen on mahdollistanut joustavamman työn ja kodin yhdistämisen. Jos etätyöskentely on tullut jäädäkseen, sillä voi olla positiivinen vaikutus palkkaeroihin, Kauhanen pohtii.

Korona syvensi osin haasteita

Koronapandemian talousvaikutukset ovat olleet hyvin erilaisia verrattuna muihin aiempiin lamakausiin, koska pandemia on iskenyt enemmän naisiin. Tämä selittyy ammatillisella eriytymisellä. Enemmän naisia työllistävä palveluala on kärsinyt koronasta eniten. Myös mahdolliset koulujen sulkemiset ovat tarkoittaneet enemmän vastuuta kotona tapahtuvaan oppimiseen, ja tämäkin on kaatunut naisten hoidettavaksi.

Pandemia on siis syventänyt osin haasteita sukupuolten välisissä palkkaeroissa, mutta Etlan Kauhanen näkee siinä myös mahdollisen hopeareunuksen.

– Esimerkiksi etätöiden yleistyminen on mahdollistanut joustavamman työn ja kodin yhdistämisen. Jos etätyöskentely on tullut jäädäkseen, sillä voi olla positiivinen vaikutus palkkaeroihin, Kauhanen pohtii.

Haastattelija, professori Daniel S. Hamermesh oli kiinnostunut myös siitä, voisiko tilanne palkkaeroissa olla toinen esimerkiksi kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Kauhanen ei usko, että palkkatasa-arvoon on vielä silloinkaan päästy, vaikka tilanne onkin selkeästi kohentunut. Normit kuitenkin muuttuvat hitaasti, hän huomauttaa.

 

IZA World of Labor on toiminut vuodesta 2014 asti. Akateeminen verkkoalusta on osa IZA Institute of Labor -organisaatiota, joka on johtavia työn taloustieteen kansainvälisiä verkostoja.