Yleisradion uutiset (YLE 2019) välitti 8.12. tietoja Tilastokeskuksen blogeista, joiden mukaan käytännössä vain naiset olisivat osallistuneet kilpailukykysopimuksen työajan pidennyksiin. Väite on harhaanjohtava.
Tilastokeskuksen blogit perustuvat säännöllisen viikkotyöajan seurantaan ja ihmisille tehtyyn Työvoimatutkimuksen kyselyyn kiky-sopimuksen alkamisen jälkeen keväällä 2017 (Lukkarinen 2017 ja Taskinen 2019). Blogeista ei voi päätellä kiky-tuntien toteutumista kattavasti.
Säännöllinen viikkotyöaika kasvoi tilastojen mukaan pelkästään naisvaltaisilla aloilla, mutta se ei tarkoita, että vain naiset olisivat osallistuneet kiky-tunteihin.
Naisvaltaisilla aloilla kiky-tunnit siirrettiin miesvaltaisia aloja useammin säännöllisiin päivittäisiin tai viikoittaisiin työtunteihin. Miesvaltaisilla aloilla taas käytettiin enemmän kokonaisia päiviä, pekkaspäiviä tai saldojen purkamista. Nämä muutokset eivät näy säännöllisessä viikkotyöajassa, mutta vuosityöajassa ne näkyvät.
Vuositilastojen tarkastelu ei valitettavasti myöskään anna lopullista vastausta, sillä työntekijöiden vuotuisen työaikaan vaikuttavat kiky-tuntien ohella myös ylityöt ja osa-aikatyöt. Naisvaltaisilla julkisen hallinnon, maanpuolustuksen, koulutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla kävi niin, että lisätunneista huolimatta keskimääräinen vuosityöaika työllistä kohti lyheni kiky-vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna (kuvio 1). Osa-aikatyö ei yleistynyt lainkaan.
Olisiko käynytkin niin, että kiky-tuntien lisäys vähensi ylitöiden tarvetta niin paljon, että vuosityöaika hieman laski?
Työtunnit / työlliset
Kuvio 1: Vuotuiset keskimääräiset työtunnit työntekijää kohti. (Lähde: ETLA via Macrobond & Eurostat)
Miesvaltaisessa teollisuudessa puolestaan työntekijöiden keskimääräinen työaika hieman piteni. Työaikaa lisäsivät toisaalta kiky-tunnit, toisaalta nousukausi, jolloin ylitöiden määrä ja kokoaikatyön osuus kasvoivat.
Vuotuiset keskimääräiset tuntipalkat ovat toinen mahdollisuus vertailla kiky-tuntien vaikutusta. Pitäisihän työajan pitenemisen ilman palkkakompensaatiota pienentää keskimääräistä tuntipalkkaa. Kiky-tuntien ulkopuolelle jättäytyneellä rakennusalalla palkansaajakorvaukset työtuntia kohti nousivat vuonna 2017, teollisuudessa pysyivät edellisen vuoden tasolla ja julkisella sektorilla laskivat.
Julkisella sektorilla tuntipalkka laski osittain lomarahojen leikkauksen takia, osittain mahdollisesti ylitöiden vähenemisen vuoksi (kuvio 2). Teollisuudessa tuntipalkat eivät juuri muuttuneet, vaikka ylityöt ja niiden mukana ylityökorvaukset lisääntyivät. Ilman ylityökorvauksia teollisuuden keskimääräinen tuntipalkka olisi kikyn alkuvuonna myös laskenut.
Kuvio 2: Vuotuinen keskimääräinen tuntipalkka. (Lähde: ETLA via Macrobond & StatFin)
Tänä vuonna julkisen sektorin tilanne on normalisoitunut suhteessa muihin. Lomarahojen kompensointi on nostanut julkisen sektorin ansiotasoa niin, että vuonna 2017 syntynyt palkkaero teollisuuteen on vuoden kolmanteen neljännekseen mennessä kuroutunut lähes umpeen. Julkisessa hallinnossa eroa ei enää ole, sotealalla se on pieni, mutta koulutuksessa lähes ennallaan vuoden 2017 tasolla.
Vuotuiseen työaikaan perustuvat laskelmat laajentavat olennaisesti viikkotyöaikaan perustuvien laskelmien näkökulmaa, joskin vuositason luvutkin ovat vain suuntaa-antavia. Mutta niin ovat myös Työvoimatutkimuksen kyselyt, joiden mukaan miesvaltaiset alat eivät olisi osallistuneet kiky-tunteihin. Kiky-tunteja sovellettiin niin monella eri tavalla, että ihmiset eivät välttämättä vielä keväällä 2017 varsinaisesti edes tienneet, miten kiky-tunnit vuoden aikana toteutettaisiin.
Tietämättömyyteen viittaa myös se, että työehtosopimuksissa kiky-tunneista on sovittu selvästi useammin kuin mitä Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen kyselystä saattoi päätellä. Esimerkiksi kaupan alalla pidennys vietiin työehtosopimuksen rakenteisiin, jolloin jokaisen työntekijän työaika piteni. Kuitenkin Tilastokeskuksen kyselyssä vain 35 % kaupan alan työntekijöistä vastasi työaikansa pidentyneen.
Kilpailukykysopimus aiheutti suuria tunteita ja sen laineet näkyvät vielä uudenkin hallituksen talouspoliittisessa virityksessä. Lopullista totuutta kiky-tuntien vaikutuksesta ei taideta saada. Olennaista kuitenkin on, että kilpailukykysopimuksella ja siihen kuuluvalla työajan pidennyksellä autettiin merkittävästi Suomea toipumaan 10 vuoden lamaantumasta.
Viitteet
Lukkarinen (2017). Kikyn tuoma työajan lisäys jakautuu epätasaisesti. Tieto&Trendit, Asiantuntia-artikkelit ja ajankohtaisblogit. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/kikyn-tuoma-tyoajan-lisays-jakautuu-epatasaisesti/
Taskinen (2019). Palkansaajanaisten työaika piteni kilpailukykysopimuksen myötä. Tieto&Trendit, Asiantuntia-artikkelit ja ajankohtaisblogit. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/palkansaajanaisten-tyoaika-piteni-kilpailukykysopimuksen-myota/
YLE (2019). Uutiset 8.12.2019: Mitä Suomen viennin pelastavasta kiky-sopimuksesta jäi lopulta käteen? Osa yrityksistä ei niistä piitannut – naisten työaika piteni: https://yle.fi/uutiset/3-11094138
