Marinin vaikeat valinnat

Vaikeat ajat vaativat johtajiltaan vaikeita valintoja. Koronavirus asettaa päättäjät kolmen tehtävän eteen. Juuri nyt tärkeintä on löytää tasapaino rajoitusten ja hoitokapasiteetin kasvattamisen välillä.

Koronaviruksen leviämisen rajoitustoimet vähentävät tartuntoja. Valtioneuvoston tuoreen asetuksen (25.3.2020) mukaan nyt päätetyt rajoitustoimet vähentävät tartuntojen määrää kolmanneksella. Se vähentäisi sairaalaan joutuvien määrän alle 12 000 henkilöön.

Jos pääsemme tähän, pääsemme vähällä. Tehohoitoa tarvitsee pahimmillaan samaan aikaan enimmillään 280 henkilöä, mihin nykyinen kapasiteetti riittää. Vaikka kuolleisuus olisi prosentti, korona tappaa vähän toista sataa ihmistä. Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisterin mukaan Suomessa kuoli influenssaan vuonna 2018 noin 450 henkilöä.

Tartuntaluku saadaan alas rajoittamalla mittavasti elinkeinotoimintoja ja väestön perusoikeuksia. Epidemia supistaa taloutta kolmen kuukauden kuluessa noin 10 prosenttia virusta edeltäneeseen tilanteeseen nähden. Bruttokansantuotetta menetetään 6 miljardia euroa. BKT:stä kaksi kolmannesta on tavallisten ihmisten palkkoja ja eläkkeitä.

Kokonaisuudessaan taloudelliset vaikutukset ovat suurempia, koska epidemia kestää pidempään, eikä talous palaudu normaaliksi saman tien rajoitusten päätyttyä.

Etla arvioi pari viikkoa sitten, että Suomen talous sukeltaa tämän vuoden aikana 5 prosenttia eli pienenee 12 miljardia euroa ja julkisen talouden velka nousee yli 10 miljardia euroa. Alijäämää ei pystytä yleensä kirimään takaisin kovin nopeasti, joten julkisen talouden velka nousee merkittävästi vielä vuonna 2021, vaikka BKT olisi jo täyttänyt koronan aiheuttaman kuopan. Julkisen talouden velkaura kääntyy siis merkittävästi korkeammaksi ja Suomen kestävyysvaje kasvaa merkittävästi.

Suomi on vähitellen heräämässä myös kysymykseen, mitä jos rajoitukset eivät olisikaan näin totaalisia. Entä, jos rajoitusten sijaan nostettaisiinkin tehohoidon kapasiteettia? Hengityskoneista on varmasti juuri nyt maailmalla pulaa, mutta onko meillä verkot vesillä, että niitä saataisiin kesään mennessä lisää? Miten nopeasti oma tuotantomme voi käynnistyä?

Mitä enemmän saisimme kevään mittaan tehohoitokapasiteettia kasvatettua, sitä nopeammin voisimme myös purkaa asetettuja rajoitteita ja samalla pienentää tulevaisuuden säästötalkoita julkisella sektorilla. Mitä voimakkaammin joudumme sulkuihin, sitä enemmän riskeeraamme, että edessä on valtava työttömyyden ja konkurssien aalto, ja sitä voimakkaammin valtio velkaantuu.

Julkinen valta on tähän mennessä keskittynyt pienentämään konkurssi- ja työttömyysuhkaa yrityksille syntyvien velkojen takauksilla. Myös lomautusprosessin nopeutus siirsi kustannuksia yrityksiltä julkiselle taloudelle. Ne eivät kuitenkaan riitä.

Lisäksi on annettava nykyistä enemmän suoraa tukea verohelpotuksin ja tulonsiirtoina. Torstaina ilmoitettu avustusten lisäys tuli suureen tarpeeseen. Toinen suoran tuen muoto on nyt syntyvän velkataakan uudelleenjärjesteleminen sekä armahdukset. Kysymys kuuluu, minkä verran ja millaisilla ehdoilla nämä tuet yrityksille kohdennetaan? Jos maksuaikojen lisäksi suoria tukia ei myönnetä selvästi nykyistä enemmän, Suomen kansantalouden tuotantopotentiaali (tarjontakäyrä) romahtaa, ja uuden rakentaminen vie vuosia.

Kolmas tasapainoilun paikka on perinteinen kysyntäelvytys. Missä määrin päättäjien on otettava olemassa olevat rakennushankkeiden ja infrastruktuuri-investointien suunnitelmat pöytälaatikoista ja missä määrin voimme olettaa, että kysyntä palaa, kun kansa saa lähteä kodeistaan? Jos kysyntä ei elvykään, julkisten hankkeiden pitäisi olla niin valmiina, että toteuttaminen ei viivästyttäisi elpymistä. Nopeampi tapa elvyttää kysyntää olisivat veronalennukset, jotka kanavoituisivat kysyntään välittömästi.

Nämä vaikeat valinnat eivät kuitenkaan poista päättäjiltä vastuuta muiden päätösten tekemisestä. Esimerkiksi työllisyyttä parantavat toimet ovat koronan jälkeen tärkeämpiä kuin koskaan. Muuten kasvanut kestävyysvaje musertaa meidät allensa yllättävän nopeasti.

Kolumnia on muokattu kestävyysvajetta koskevan arvion osalta.