Liikennehankkeiden työmarkkinavaikutusten arviointi puutteellista – Etlalta ehdotus arviointikehikoksi

Tulevatko kaikki vaikutukset otettua huomioon viranomaisten teettämissä vaikutusarvioinneissa ja päätöksenteossa? Liikennehankkeiden työmarkkinavaikutukset herättävät runsaasti keskustelua, mutta arviointikäytännöt ovat puutteellisia. Sopivaa arviointikehikkoa, jolla liikennejärjestelmän työmarkkinavaikutuksia voitaisiin arvioida, ei ole edes olemassa. Tästä syystä Etla on nyt yhdessä suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Rambollin kanssa laatinut ehdotuksen arviointikehikoksi.

Suomessa keskustelu liikennejärjestelmän vaikutusarviointien puutteista on syntynyt mm. siksi, että suuret ratainvestoinnit ovat osoittautuneet taloudellisesti kannattamattomiksi, vaikka niihin kytkeytyy esimerkiksi aluerakenteen kehittämisnäkökulmia. Joillakin liikenneinvestoinneilla oletetaan olevan niin merkittäviä laajempia taloudellisia vaikutuksia, että nämä perustelevat toteuttamista siitä huolimatta, että ne olisivat huonosti kannattavia.

Etlan tiistaina 18.2. julkaiseman muistion (ETLA Muistio 85) mukaan liikennejärjestelmien työmarkkinavaikutuksien arviointia on kuitenkin perusteltua kehittää, jotta pystyttäisiin tuottamaan tutkimustietoon pohjautuvia arvioita vaikutusten suuruudesta ja kohdentumisesta. Jos vaikutuksia ei ole laisinkaan, tai vaikutus on hyvin pieni, on se päätöksenteon kannalta kuitenkin juuri merkityksellinen tieto. Etla ja Ramboll ovat kehittäneet nelitasoisen arviointikehikon, jota olisi relevanttia soveltaa työmarkkinavaikutusten arvioimiseen.

Ehdotus liikennejärjestelmän työmarkkinavaikutusten arviointikehikosta

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, mitä hyvää arviointikehikossa on?

– Kehittämässämme kehikossa on mietitty, miten hankkeiden vaikutuksia voitaisiin selvittää. Tällä hetkellähän liikennehankkeiden vaikutuksia ei tunneta. Esimerkiksi junahankkeita perustellaan usein työmarkkinavaikutuksilla. Jotta tietäisimme vaikutusten suuruuden oikeasti, tarvitaan kunnon kehikko niiden arviointiin, Kauhanen toteaa.

Liikennejärjestelmän kehittämisen työmarkkinavaikutusten arviointia tulisi siis parantaa Suomessa. Liikennehankkeiden vaikutusten yleistäminen maasta toiseen ei ole järkevää. Tämä johtuu siitä, että hankkeita arvioitaessa on otettava huomioon lukuisia muita tekijöitä, kuten esimerkiksi maakohtaiset ominaisuudet, kyky hyödyntää tehokkaasti uutta liikennehanketta ja olemassa olevan liikenneverkoston tila. Tästä syystä olennaista olisikin arvioida yksittäisiä hankkeita.