Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021

Eduskunnan talousvaliokunnalle aiheesta HE 146/2020 vp

Talousvaliokunta toivoo lausuntoja erityisesti elinkeinoelämän toimintaympäristön näkökulmasta. Toivottu näkökulma on tarpeellinen, sillä elinkeinoelämän toimintaympäristö on ollut Suomessa heikko jo pitkään. Tässä lausunnossa tarkastellaan, missä määrin tuore esitys vuoden 2021 talousarvioksi kohentaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Suomessa.

Keskeisin indikaattori riittämättömästä toimintaympäristöstä ja huonosta kilpailukyvystä on investointiaktiivisuus. Ilman merkittäviä uusia toimia vuosikymmenen jatkunut ja viime vuosina pahentunut investointilama jatkuu (Kuvio 1). Tilastokeskuksen sektoritilinpidon mukaan 2010-luvulla jalostuksen alan yritykset ovat investoineet Suomeen 3,5 miljardia euroa vähemmän kuin mitä pääoma on kulunut.

Kuvio 1. Tuotannollisten eli kone- ja laite- sekä aineettomien investointien määrä suhteessa talouden kokoon.

Investointiaktiivisuus vaikuttaa voimakkaasti tuottavuuskehitykseen. Heikosta tuottavuuskasvusta puolestaan on tullut Suomen kansantalouden suurin ongelma samalla, kun muiden kasvun lähteiden löytäminen on vaikeaa. Työikäinen väestö vähenee, eikä työpanosta lisääviä toimenpiteitä ole helppo tehdä.

Ensi vuonna on odotettavissa kansainvälisen kysynnän elpymistä, koska koronan kanssa opitaan elämään ja rokotteen ennustetaan valmistuvan. On erittäin tärkeää, että Suomi pääsee mukaan tähän kysynnän kasvuun. Jos ei pääse, tarve kysyntäelvytykselle jatkuu. Se pitää yllä kustannustasoa, mikä edelleen hidastaa talouden vientikilpailukyvyn palautumista. Elvytystä ei voi kuitenkaan pitkään enää jatkaa suuren velkaantumisen vuoksi. Siksi kilpailukyky kannattaa palauttaa.

Ennusteet kilpailukyvystä ensi vuodelle ovat huolestuttavia. Tämän vuoden kustannuskilpailukyvystä ei vielä ole tilastotietoa tai näyttöä. Sekä ETLAn että Suomen Pankin ennusteet viittaavat kilpailukyvyn heikkenevän ensi vuonna, ellei olemassa olevissa työehtosopimuksissa olevia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia oteta laajassa mitassa käyttöön.

Hallitus pyrkii tukemaan ensi vuoden talouskasvua työllisyystoimilla ja talouskasvun edellytysten vahvistamisella. Päätetyt työllisyystoimet eivät kuitenkaan ehdi vaikuttaa ensi vuonna. Niitä on myös toistaiseksi tehty niin vähän, että ne eivät paranna työllisyyttä pitkälläkään aikavälillä. Niissä on myös julkisen talouden näkökulmasta se vika, että ne tehdään julkista alijäämää kasvattamalla. Toistaiseksi nykyisen hallituksen toimenpiteet nettomääräisesti heikentävät työllisyyttä.

Talouskasvun edellytyksiin pyritään otsikkotasolla palkkamaltilla, investointiympäristön kehittämisellä ja osaamisella. Osaamista kehitetään esimerkiksi oppivelvollisuusiän korottamisella, joskin sekin vaikuttaa vasta pitkällä aikavälillä.

Palkkamalttiin hallitus ei pysty suoraan vaikuttamaan, eikä se pyri siihen epäsuorastikaan, koska talousarvioehdotuksessa ei ole tuloveron kevennyksiä, jotka olisivat johtaneet pienempiin palkankorotusvaatimuksiin ensi vuoden syksyllä käytäviin neuvotteluihin tai helpottaisi tulevana talvena olemassa olevien tes-sopimusten avaamista.

Investointiympäristöä kehitetään 43 miljoonalla eurolla, mikä koostuu sähköveron alennuksesta ja muista veromuutoksista. Summa on niin pieni, ettei se vaikuta kilpailukykyyn.

Suomessa olisi tarve yrittämisen verotuksen alentamiseen. Kasvua edistämään tarvittaisiin nykyistä vahvempaa innovaatiopolitiikkaa, joka mahdollistaa tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ja korkean lisäarvon työpaikkojen säilymisen. Etenkin kannustimia tutkimus- ja tuotekehitykseen sekä kone- ja laiteinvestointeihin on parannettava. Myös asiantuntijoiden maahanmuuttoa on edistettävä määräaikaista verotukea laajentamalla. Talousarvioesityksessä ei juuri ole tämänkaltaisia avauksia. Toimenpiteitä jätetään myös liikaa jatkovalmisteluun.

Hallitus on kuitenkin luvannut tehdä enemmän tulevaisuudessa, kuten

  • omia toimia, jos työmarkkinajärjestöt eivät onnistu löytämään yli 55-vuotiaille työn tarjontaa lisääviä uudistuksia
  • vahvistaa syksyllä annettavalla selonteolla tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytyksiä
  • ehdottaa lisää uudistuksia kevään kehysriihessä
  • toteuttaa uusia toimenpiteitä tai turvautumaan ns. sopeutustoimiin, jos valmisteltavat rakenteelliset uudistukset ja kasvua vauhdittavat uudistukset eivät riitä vahvistamaan julkista taloutta tavoitellusti.

Näitä toimia ei saisin missään tapauksessa haudata työryhmiin, vaan päästä nopeasti toimeenpanoon. Talousarvioesityksestä puuttuvat selkeät päivämäärät, mihin mennessä johtopäätökset kokonaan uusista tai sopeuttamistoimista tehdään, jos tilanne niin vaatii.

Talousarvioesityksestä puuttuu selkeä linjaus siitä, mikä on tulevien sopeutustoimien painopiste. Tällä on potentiaalisesti merkittävä vaikutus suomen elinkeinoelämäntoimintaedellytyksiin.

Sopeutustoimien ajankohta on nousukausi. Veronkorotusten negatiiviset vaikutukset kasvuun ovat menoleikkausten vaikutuksia suurempia nousukaudella, koska julkisen kysynnän syrjäytysvaikutus on suurempi. Lisäksi veronkorotusten kielteiset vaikutukset korostuvat valmiiksi kireän verotuksen maassa, jossa veroilla rahoitettujen menolisäysten myönteiset vaikutukset törmäävät laskevaan rajatuottoon: mitä enemmän panostuksia julkiseen talouteen on jo tehty, sitä vaikeammaksi tulee löytää suuren yhteiskunnallisen tuoton tarjoavia menokohteita. Mahdollisuuksia veronkorotuksiin on vain ympäristö-, arvonlisä- ja kiinteistöverotuksessa.