Perintö- ja lahjaverosta luopuminen

Maliranta Mika

Eduskunnan verojaostolle aiheesta KAA 6/2018 vp

Taustaa

  • Useimmilla/lähes kaikilla veroilla on talouskasvun kannalta kielteisiä käyttäytymisvaikutuksia
  • Verotuloja tarvitaan, joten verotuksen painopiste kannattaa olla niissä veromuodoissa, jossa kielteiset vaikutukset ovat vähäisimmät
  • Perintö- ja lahjaveron verokertymä oli 909 miljoona euroa vuonna 2017. Tuotot ovat ilmeisesti lähivuosina kasvussa suurten ikäluokkien ikääntyessä
  • Veron poistaminen voi pahentaa julkisen talouden rakenteellista alijäämää. (riippuen siitä mitä tehdää luovutusvoittoverolle)
  • Tarvittaisiin veronkorotuksia ja/tai menoleikkauksia, joilla todennäköisesti olisi kielteisempiä vaikutuksia talouteen

Taloustieteilijöiden konsensus

  • Taloustieteilijöiden suuri enemmistö ajattelee että perintö- ja lahjavero on olennainen osa verojärjestelmän kokonaisuutta
  • Mirrlees Review (https://www.ifs.org.uk/publications/mirrleesreview)
  • Suomen ekonomistikone
    • Väite: “Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.”
    • Vahvasti samaa mieltä (22%), samaa mieltä (53 %), epävarma (12 %), eri mieltä (12 %) ja vahvasti eri mieltä (2 %). (Painotetut luvut)

Perintö- ja lahjavaro, johtamisen laatu ja “luova tuho”

  • Talouskasvu perustuu lopulta tuottavuuden kasvuun
  • Viime aikaisessa taloustieteellisessä kirjallisuudessa on kiinnitetty huomiota erityisesti kahteen tekijään (jotka kytkeytyvät toisiinsa)
  • Johtamisen laatuun
  • Tuottavuutta vahvistavan yritys- ja työpaikkarakenteiden muutokseen (“luova tuho”)
  • Korostetaan yritysten välisen kilpailun, yritysdynamiikan sekä työntekijöiden ja pääoman liikkuvuuden merkitystä yritysten välillä
  • Yrityksen omistuksella (ja perimisellä) on kytkös molempiin tekijöihin.
  • Ks. esim.

Pérez-González, F. (2006). Inherited control and firm performance. American Economic Review, 96(5), 1559-1588.

Bennedsen, M., Nielsen, K. M., Pérez-González, F. ja Wolfenzon, D. J. T. Q. J. o. E. (2007). Inside the family firm: The role of families in succession decisions and performance. 122(2), 647-691.

Bloom, N., Genakos, C., Sadun, R. ja Van Reenen, J. (2012). Management practices across firms and countries. Academy of Management Perspectives, 26(1), 12-33.10.5465/amp.2011.0077

Michelacci, C. ja Schivardi, F. (2013). Does idiosyncratic business risk matter for growth? Journal of the European Economic Association, 11(2), 343-368.10.1111/jeea.12007

Lippi, F. ja Schivardi, F. (2014). Corporate control and executive selection. Quantitative economics, 5(2), 417-456.

Aghion, P., Van Reenen, J. ja Zingales, L. (2013). Innovation and institutional ownership. American Economic Review, 103(1), 277-304.doi: 10.1257/aer.103.1.277

  • Nykyisen perintö- ja lahjaveron sukupolvenvaihdoshuojennuksen vuoksi verotus on epäneutraalia
  • Sukupolvenvaihdoshuojennus vaikuttaa haitallisesti “omistajuuden liikkuvuuteen” yritysten välillä ja sitä kautta tuottavuuden ja talouden kasvuun pitkällä aikavälillä
  • Periaatteessa perintö- ja lahjaveron poisto voisi korjata tätä vääristymää.
  • Toisaalta
    • ongelma ei ole niinkään perintövero vaan sen epäneutraalisuus
    • myös luovutusvoittovero voi lukita omistusta, millä on myös kielteisiä vaikutuksia pääoman liikkuvuuteen
  • Perintövero paikkaa luovutusvoittoveron aukkoja

Eerola, E. ja Ropponen, O. (2015). Mihin perintöveroa tarvitaan? : VATT, Policy Brief  No. 1-2015.

  • Luovutusvoittovero voi vääristää kannustinta myydä yritys sopivammalle omistajalle

 

Mika Maliranta

Tutkimusjohtaja

Etla