Valtioneuvoston kirjelmistä eduskunnalle

Vihriälä Vesa

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle aiheista U 78/2018 vp, U 85/2018 vp ja U 86/2018 vp

Lausunto valtiovarainvaliokunnalle asiakirjoista:

-U 78/2018 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle yhteisen kumppanuussopimuksen rahastojen ja Euroopan globalisaatiorahaston sääntelystä sekä koheesiopolitiikan uudistamisesta ohjelmakaudelle 2021−2027 annetuista komission ehdotuksista (koheesiopolitiikan asetuspaketti)

-U 85/2018 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uudistusten tukiohjelman perustamisesta

-U 86/2018 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan investointien vakautusjärjestelyn perustamisesta sekä komission ehdotuksesta valtiosopimukseksi vakautustukirahaston rahoitusosuuksien siirtämisestä

 

Lausunnon kohteena olevat asiakirjat käsittelevät uudistusehdotuksia, jotka muokkaavat olemassa olevia tai luovat uusia tulonsiirtojärjestelmiä jäsenmaiden välille.

U78 käsittelee taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion tueksi luotuja rahastoja uudella rahoituskehyskaudella 2021–2027. Rahastojen kokonaisvarat supistuvat 50 mrd. euroa 330 miljardiin euroon. Supistuksesta pääosa (45 mrd.) kohdistuu koheesiorahastoon.

Olennaiset muutokset koskevat rahoituksen keskittämistä pienempään joukkoon prioriteetteja, jäsenmaiden oman rahoitusosuuden lisäystä ja rahoituksen ehdollisuuden vahvistamista. Ehdollisuus koskisi yhtäältä nykykautta vastaavasti jäsenvaltion toimia kasvu- ja vakaussopimuksen, neuvoston talouspoliittisten suositusten ja julkisen talouden kestävää hoitoa koskevia asioita. Uutena ehdollisuutena tulisi mukaan oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen.

Valtioneuvosto tukee komission ehdotusten yleissuuntaa ja pääosaa yksityiskohtaisista ehdotuksista.

Etlalla ei ole huomauttamista sen paremmin komission ehdotukseen kuin valtioneuvoston kantaankaan. Erityisesti on kuitenkin syytä korostaa hyvin määritellyn ehdollisuuden tärkeyttä koheesiopolitiikan tehokkuuden tukena. Uusi vaatimus oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta on tärkeä, paitsi sinänsä, myös tekijänä, joka tukee hyvää taloudellista kehitystä.

U85 käsittelee jäsenmaiden uudistusten tukiohjelmaa. Pääosa 22 mrd. euron rahoituksesta on tarkoitus ohjata uudistustoimien rahoittamiseen ja pienempi osa tekniseen tukeen sekä euroalueen ulkopuolella olevin maiden sellaisten rakenneuudistusten tukee, jotka palvelevat yhteisvaluutan käyttöön ottamista.

Valtioneuvosto tukee periaatetta, että koheesiopolitiikan tulee tukea rakenneuudistuksia. Samoin VN suhtautuu myönteisesti teknisen tuen välineistön kehittämiseen. VN pitää kuitenkin ehdotusta ongelmallisena sekä oikeusperustan että rakennepoliittisen toimivallan näkökulmasta ja että näitä näkökohtia tulisi arvioida jatkovalmistelussa.

Emme osaa ottaa kantaa oikeusperustaa koskevaan arvioon, mutta muutoin pidämme valtioneuvoston kantaa perusteltuna. Vaikka uudistusten rahoitustuki voikin olla pragmaattinen keino vahvistaa uudistusten läpivientiä, se on ongelmallinen poliittisen vastuun näkökulmasta, kuten VN toteaa.  Tämä asetelma ansaitsee pohtimista.

U86 käsittelee investointien vakautusjärjestelyn luomista ja siihen liittyvää ehdotusta vakautustukirahaston rahoitusosuuksien siirtämisestä. Vakautusjärjestelyn tarkoitus tuke julkisten investointien tason säilymistä silloin kun jäsenmaata kohtaa riittävän suurena pidetty taantuma, jota mitataan työttömyysasteen tasolla ja nousulla.  Tuki olisi laina, mutta sen korot maksettaisiin EU-budjetin ulkopuolella jäsenmailta valtiosopimuksen perusteella kerättävillä maksuilla. Järjestelyn koko olisi pienehkö, 30 mrd. euroa, mutta toisaalta sitä pidetään esityksessä ensi askeleena laajemman makrotaloudellisen vakautusmekanismin luomiseen.

Valtioneuvosto suhtautuu kriittisesti esitykseen usealla perusteella. Se kyseenalaistaa tasausmekanismin tarpeen ylipäätään ja pitää ongelmallisena sekä oikeusperustaa että korkotuen rahoitusta budjetin ulkopuolelta. VN pitää kuitenkin mahdollisena euroalueen erityistarpeiden parempaa huomioon ottamista EU-budjetissa.

Emme osaa ottaa kantaa ehdotuksen oikeusperustan kestävyyteen.

Etla suhtautuu valtioneuvoston tavoin kriittisesti vakautusmekanismin tarpeellisuuteen. Esitetyn kokoisena sillä ei ole sanottavaa merkitystä suhdanteiden tasoittaja verrattuna siihen, että valtiot luovat hyvinä aikoina riittävästi pelivaraa omaan julkiseen talouteensa kysynnän tukemiseksi taantumissa. Vähämerkityksellisyyttä korostaa se, että kyseessä on pääoman osalta takaisinmaksettava laina pikemminkin kuin tulonsiirto. Toisaalta merkittävästi isompana ja ehkä suuremmassa määriin suorina tulonsiirtoina toteutettavaan järjestelyyn liittyisi ilmeinen moral hazard -ongelma: jäsenmaan ei kannattaisi yrittää välttää taantumia ja varautua niihin omilla puskureilla, jos ongelmatilanteiden hoidossa voidaan tukeutua muilta jäsenmailta saatavaan merkittävään tukeen.

Jos kuitenkin halutaan tukea investointeja maissa, joissa kannattaviksi arviotavia investointeja jää toteuttamatta joko julkisen tai yksityisen rahoituksen heikon saatavuuden vuoksi, voitaisiin uuden mekanismin luomisen sijasta vakiinnuttaa Euroopan Strategisten Investointien Rahasto, ESIR. Sen toiminta-aika ulottuu nyt vuoteen 2020. Jo rahaston nykyisten sääntöjen mukaan se voi rahoittaa yksityisen sektorin investointien ohella myös julkisen sektorin investointeja. Kun voidaan olettaa, että syvän suhdannetaantuman maassa rahoituksen saatavuus heikkenee, rahoituksen kohdentaminen arvioitujen saatavuusongelmien perusteella merkitsee käytännössä myös suhdannetasausta jäsenmaiden kesken.

 

Vesa Vihriälä

Toimitusjohtaja

Etla