Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle EU Covid-19 -takuurahaston perustamisesta

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle aiheesta U 9/2020 vp

Euroopan investointipankin (EIP) yhteyteen ollaan perustamassa Covid-19 -takuurahastoa, jolla autetaan ensisijaisesti pk-yrityksiä koronapandemian aiheuttamassa rahoituskriisissä. Rahasto kuusinkertaistaa EIP:n nykyisen 40 miljardin euron koronan vastaisien toimien volyymin.

EIP myöntäisi uudella rahastolla takauksia pankeille ja Suomen Finnveran kaltaisille kansallisille erityisrahoituslaitoksille, jotta ne voisivat avata ja lisätä luotonantoaan reaalitalouden toimijoille. Myös vastatakausten myöntäminen kansallisille erityisrahoituslaitoksille jo myönnettyjen takausohjelmien tueksi voisi olla mahdollista esitetyn takuurahaston turvin. Lisäksi erityisen hauraassa asemassa olevat innovatiiviset yritykset voisivat olla tuen saajina, mikä turvaisi talouden uudistumiskykyä pandemian jälkeen.

Rahasto toimisi ensisijaisesti jäsenvaltioiden myöntämien vastatakausten turvin. Jäsenvaltioiden osuus rahaston pääomasta määräytyisi sen mukaisesti, mikä on niiden pääomaosuus EIP:ssa. Suomen laskennallinen osuus 25 miljardin euron takuurahastosta olisi 370 miljoonaa euroa.

Suomen valtiontakauksien ja -takuiden enimmäistakausvastuu nousisi uuden takuurahaston myötä on noin 0,6 prosenttia, mikä ei ole merkittävä lisäys. Takausvastuun lisääminen tällaisella korkeariskisellä instrumentilla voi kuitenkin tuoda ongelmia tilanteessa, jossa luottotappioiden määrä todennäköisesti kasvaa merkittävästi. Koronakriisi voi lisätä Suomen valtion luottovastuutapahtumia voimakkaasti ilman tätä uutta rahastoakin esimerkiksi risteilyturismin romahtamisen vuoksi, sillä Finnveralla on merkittävä rooli Suomen laivanrakennusteollisuudessa.

On myös epäselvää, miten suomalaiset yritykset voisivat hyötyä uuden takuurahaston tuomista mahdollisuuksista. Uusi rahasto ei paranna Suomen liikepankkien tai Finnveran kykyä tukea pk-sektoria yleiseurooppalaisen takuurahaston turvin, vaan rahasto ennemminkin kierrättää Suomen valtion vastuita EIP:n kautta. Puhtaasti Suomen kannalta olisi kaiketi yksinkertaista lisätä suoraan Finnveran takauskapasiteetti suomalaisen pk-sektorin tukemiseksi.

EIP:n rahasto onkin nähtävä eurooppalaisen yhteisvastuun hankkeena, jossa osoitetaan, että jäsenmaat eivät ole kriisissä yksin, vaan EU pystyy tukemaan eri maiden pk-sektoria yhteishankkeella.

EiPn takuurahasto hyvä puoli on myös se, että se voitaisiin perustaa nopeasti jäsenmaiden myöntämien vastatakausten avulla. Koronan vastainen taistelu tarvitsee nopeita toimia, mihin tämä soveltuu hyvin.

 

Aki Kangasharju

Toimitusjohtaja

Etla