Julkisen talouden suunnitelman (JTS) perusarvio Suomen talouden tilanteesta ja kehitysnäkymistä vastaa olennaiselta osin ETLAn arviota:
– Suomen talous kasvaa lähivuosina nopeasti, mutta kasvu hidastuu periodin lopulla kohti potentiaalin kasvuvauhtia. Etlan kasvuvauhtiarvio on kuitenkin hieman nopeampi jokaisena vuonna ja BKT:n määrä on 1,5 % korkeampi vuonna 2022 kuin VM:n ennuste.
– Työllisyys jatkaa paranemistaan kummassakin ennusteessa. Etlan arvioima työllisyysaste päätyy kuitenkin marginaalisesti alemmalle tasolle kuin VM:n ennustamaan 73,2 % vuonna 2022. Etla siis arvioi tuottavuuden kasvavan hieman nopeammin kuin VM. Työttömyysasteissa ei ole sanottavaa eroa.
JTS toteaa, että
– ennustettu aiempiin arvioihin nähden selvästi nopeampikaan kasvu ei riitä poistamaan julkisen talouden kestävyysvajetta toistaiseksi päätettyjen politiikkatoimien perusteella (vajearviossa ei ole otettu huomioon sote-uudistuksen vaikutusta)
– työllisyysaste jää ennustetusta noususta huolimatta selvästi alemmaksi kuin muissa Pohjoismaissa
– kasvun edellytysten parantamiseen ja julkisen talouden vahvistamiseen tähtääviä toimia on syytä jatkaa.
Etlan käsityksen kaikki nämä arviot ovat oikeita.
Toisaalta kestävyysvajearvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta. VM arvioi vajeen noin 2,5 prosentiksi. Tämä muodostuu lähes kokonaan väestörakenteeseen liittyvistä pitkän ajan menopaineista, koska rakenteelliseksi jäämäksi VM arvioi vuonna 2022 vain -0,1 %. Etlalla ei ole päivitettyä arviota ikääntymisen kestävyysvajevaikutuksesta, mutta aiemmin se on arvioitu runsaaksi 1 prosentiksi. Olettaen, että rakenteellinen jäämä on VM:n arvioima (Etlan oma rakenteellisen alijäämän arvio ei ulotu vuoteen 2022), Etlan arvioimalla ikääntymisen vaikutuksella kestävyysvajeen piste-estimaatti olisi alle 1,5 %. Tällainen pienempi piste-estimaatti ei kuitenkaan anna aihetta pitää kestävyysvajetta vähäpätöisenä. Pitkän ajan vajearviot ovat hyvin herkkiä pienille muutoksille oletuksissa. Jo eläkerahastojen sijoitustuottojen ja väestökehityksen epävarmuus merkitsee, että on 50 % todennäköisyys, että kestävyysvaje on 2 prosenttiyksikköä piste-estimaattia suurempi. Jos Tilastokeskus käyttää väestöennusteessaan syntyvyydestä uusinta havaittua arvoa, syksyn 2018 ennusteeseen sisältyvä syntyvyyden väheneminen tulee heikentämään merkittävästi kestävyysvajearvioita. Kestävyysvajekäsitteen tärkeyden takia olisi hyvä, että raportissa selvitettäisiin yksityiskohtaisesti mistä tekijöistä vajearvion muutos edelliseen JTS:aan verrattuna johtuu. Nyt sitä on hankala päätellä.
Hallitus on tavoitellut alkujaan 5 prosentiksi arvioidun kestävyysvajeen kuromista umpeen 4 miljardin säästöillä, 2 miljardin parannuksella korkeampaan tuotannon tasoon ja työllisyyteen johtavan rakennepolitikan ansiosta sekä 4 miljardin rakenteellisilla uudistuksen julkisessa taloudessa itsessään. Viimeksi mainitusta 3 miljardia pitäisi tulla sote-uudistuksesta.
Kaksi ensiksi mainittua elementtiä näyttää toteutuvan, mutta sote-uudistuksen säästövaikutuksista on mahdotonta sanoa tässä vaiheessa mitään varmaa. Lyhyellä aikajänteellä kulut pikemminkin kasvat kuin pienenevät.
Pelkästään näistä syistä on perusteltua korostaa työllisyysasteen nousun tärkeyttä. Pohjoismaisen työllisyysasteen (noin 5 prosenttiyksikköä Suomea korkeampi) saavuttaminen pienentäisi kestävyysvajetta noin 2 prosenttiyksikköä. Korkea työllisyysaste on myös hyödyksi tulonmuodostuksen ja tulojen tasaisen jakautumisen näkökulmasta sen ohella, että työllä on itsessään osallisuutta lisäävä vaikutus.
Vesa Vihriälä
Toimitusjohtaja
Etla
