Arvio koronaviruksen taloudellisista vaikutuksista
COVID-19-koronaviruspandemia on yhtäaikainen kysyntä- ja tarjontashokki globaaliin talouteen. Sen merkittävimmät taloudelliset kustannukset syntyvät pandemian pysäyttämistoimenpiteistä. Koronaviruspandemian aiheuttamat karanteenit ja talouden sulkeminen vähentävät työn tarjontaa ja saattavat johtaa tuotantoseisokkeihin tehtaissa. Koronaviruspandemia on tarjontashokki myös siinä mielessä, että se haittaa yritysten tuotantoketjujen toiminnan sujuvuutta, sillä tuotanto on usein hajautettu eri puolille maailmaa. Niinpä suomalaisille yrityksille koituu haittaa komponenttien toimitusvaikeuksista mm. Kiinasta ja Italiasta, joissa pandemia on ollut tähän asti rajuimpia.
Etla arvioi 26.3. ilmestyneessä muistiossaan, missä määrin suomalaiset yritykset ja toimialat ovat riippuvaisia arvoketjujen kautta hankittavista raaka-aineista, komponenteista ja muista välituotteista, joita yritykset käyttävät omassa tuotannossaan. Tulosten mukaan tuontiriippuvuus on erityisen suurta elektroniikkakomponenteissa, moottoriajoneuvojen osissa sekä lääkevalmisteissa ja lääkkeiden lähtöaineissa. Yli 80 prosenttia näistä välituotteista ostetaan ulkomailta.
Koronaviruspandemia on samaan aikaan myös voimakas kysyntäshokki. Se vähentää tai talouden sulkemisen myötä jopa lopettaa kokonaan väliaikaisesti palvelukysynnän mm. ravintola- ja viihdepalveluiden osalta, lisää epävarmuutta sekä heikentää yritysten ja kotitalouksien talousluottamusta. Se voi myös johtaa yritysten lainojen maksuvaikeuksiin riskipreemioiden kasvaessa ja kysynnän heiketessä. Epävarmuuden lisääntyminen ja kassan hupeneminen jäädyttävät yritysten investointisuunnitelmia.
On epäselvää, kumpi vaikutus dominoi lyhyellä tai jopa keskipitkällä aikavälillä, kysyntä- vai tarjontavaikutus. Markkinoiden odotukset euroalueen ja Yhdysvaltojen inflaatiosta ovat kyselyiden sekä inflaatiosuojattujen valtionvelkakirjojen korkojen perusteella laskeneet voimakkaasti. Myös eri maista saadut tiedot ostopäällikköindeksien romahtamisesta tukevat näkemystä voimakkaasta kysyntäshokista. Tässä mielessä koronaviruspandemiaa voidaan pitää lyhyellä aikavälillä selvemmin kysyntä- kuin tarjontashokkina. Tähän perustuen sekä epävarmuuden lievittämiseksi useat maailman keskuspankit mukaan lukien Yhdysvaltojen keskuspankki Fed ovat laskeneet ohjauskorkoja ja lisänneet velkapaperiostoja huomattavilla summilla.
Julkaisimme 17.3. Etlan laskelman, jonka mukaan koronaviruspandemian seurauksena Suomen bkt supistuisi 1 – 5 prosenttia tänä vuonna. Tällä hetkellä haarukan negatiivinen pää on huomattavasti todennäköisempi, joten 5 prosentin talouden supistumisesta on tullut perusskenaariomme. On myös huomioitava, että mikäli koronakriisistä kehittyy pandemian pitkittyessä ja konkurssien lisääntyessä systeeminen kriisi, huonompi talouskehitys on myös mahdollinen. Tässä skenaariossa Suomen bkt supistuisi siis tänä vuonna enemmän kuin 5 prosenttia.
Jotta Suomen bkt:n supistuminen jäisi pienemmäksi kuin 5 prosenttia, pitäisi ainakin kolmen seuraavan ehdon toteutua. 1) EU-maiden tulisi pystyä riittävään finanssipoliittisen elvytykseen ja yritysten toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen yli kriisin samalla terveydenhuollon resurssit turvaten, 2) EKP:n tulisi onnistua vähentämään epävarmuutta ja lisäämään likviditeettiä rahoitusmarkkinoilla kohdennetuilla toimilla sekä 3) pandemian leviäminen tulisi saada taittumaan Euroopassa kevään aikana. Tällä hetkellä kohta 3 vaikuttaa olevan vaikeimmin toteutettavissa, sillä finanssipolitiikkaa ja rahapolitiikkaa on jo kevennetty tuntuvilla summilla, mutta tartuntamäärät jatkavat selvää kasvuaan. Suomen hallituksen 26.3. ilmoittaman yritystukipaketin jälkeen finanssipolitiikan toimien mittaluokka lähestyy Suomessakin jo riittävää tasoa. Näin voidaan todeta edellyttäen, että bkt:n supistuminen pysyy ennusteemme mukaisena.
Samalla, kun koronaviruspandemian leviämistä hillitään kevään aikana voimakkailla toimilla, on myös syytä alkaa hyvissä ajoin pohtia, milloin ja miten Suomen taloutta voidaan alkaa avata. Jotta talouden avaaminen olisi mahdollista esimerkiksi kesään mennessä, pitää erityisesti tehohoidon kapasiteetti nostaa riittävälle tasolle. Myös koronaviruksen testaukseen on ohjattava huomattavasti nykyistä enemmän resursseja. Lisäksi on pohdittava muita kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n suosittelemia toimia kuten tartuntojen jäljittämistä eri keinoin. Testaaminen ja tartuntojen jäljittäminen ovat tehokkaita toimia kahdella tavalla: ne hillitsevät pandemiaa ja mahdollistavat talouden samanaikaisen avaamisen.
Markku Lehmus
Ennustepäällikkö
Etla
