Kuva suhdanteiden vaikutuksesta talouteen tarkentuu

Suhdanteiden vaikutuksesta Suomen talouteen on saatu entistä yksityiskohtaisempaa tietoa. Tänään julkaistu Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteinen tutkimus tarkentaa kuvaa suhdanteista riippumattoman tuotantopotentiaalin kehityksestä. Tutkimuksen osana arvioitiin myös kansantalouden potentiaalisen tuotannon kasvunäkymiä vuosille 2019-2023 ETLA:n sektoritasoista kasvumallia hyödyntäen.

Tänään julkaistu VN TEAS -tutkimus ”The Finnish potential output: measurement and medium-term prospects” käsittelee Suomen kansantalouden potentiaalisen eli suhdannevaihteluista riippumattoman tuotantomäärän mittaamistapaa ja potentiaalin kasvunäkymiä keskipitkällä aikavälillä. Hankkeessa on kehitetty EU-komission käyttämää tuotantofunktiomenetelmää useilla tavoilla, ja lisäksi eri komponenttien suhdanneluonteista vaihtelua on arvioitu uudella Sequential Monte Carlo -menetelmällä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhdessä toteuttaman tutkimushankkeen mukaan suhdannevaihtelut ovat vaikuttaneet kansantalouden tuotantomäärään enemmän kuin komission menetelmää noudattaen on aiemmin arvioitu. Syitä tulosten tarkentumiseen on useita: tutkimuksessa havaitaan mm. CES -tuotantofunktion sopivan tilastollisesti paremmin kuvaamaan Suomen kansantalouden tuotantotapaa kuin komission käyttämän tuotantofunktion.

Uusin menetelmin tuotetut vuonna 2007 alkanutta taantumaa koskevat arviot ovat tuotantofunktion eri komponenttien suhdanneluonteisen vaihtelun osalta samansuuntaisia komission arvioiden kanssa. Erot näkyvät selvemmin 1990-luvun laman tapauksessa. Uudet potentiaalin arviot riippuvat suhdanteista huomattavasti vähemmän kuin aiemmat.

Osana tutkimusta arvioitiin myös kansantalouden potentiaalisen tuotannon kasvunäkymiä vuosille 2019-2023 ETLA:n kehittämää sektoritasoista kasvumallia hyödyntäen. Arvion perusteella tuotannon volyymikasvu tulee olemaan noin 1,5 % vuodessa seuraavien viiden vuoden aikana, joskin tutkijat pitävät arviota epävarmana. Kasvuun vaikuttavat erityisen voimakkaasti informaatioteknologia ja kansainvälisestä kaupasta syntyvä kasvuvaikutus.

Selvitys on osa valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen toteuttivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa Tero Kuusi ja Markku Lehmus sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksessa Ilkka Kiema ja Sami Jysmä.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Tero Kuusi, ETLA, p. 041-444 8144, tero.kuusi@etla.fi

Tutkimuskoordinaattori Ilkka Kiema, PT, p. 09 2535 7304, ilkka.kiema@labour.fi

Jysmä, Sami – Kiema, Ilkka – Kuusi, Tero – Lehmus, Markku: The Finnish potential output: measurement and medium-term prospects. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 13/2019.