Koronakriisi kiristää hermoja ja veroja – haitat huomioitava huolella

Veronkorotusten haittavaikutukset ovat Suomen kaltaisessa maassa erityisen suuret. Silti joitain korotuksia on tehtävä.

Julkinen velka on vaarallista matalienkin korkojen aikana, ainakin niin kauan kuin menot ylittävät tulot. Mitä vähemmän saamme aikaan työllisyyttä parantavia rakenteellisia uudistuksia, sitä enemmän koronakriisin myötä paisunutta julkisen talouden alijäämää on sulatettava suorilla menoleikkauksilla ja verotuksen kiristämisellä.

Verotuksen käyttöä sopeutustoimena puolustellaan usein sillä, etteivät korkeamman veroasteen maat ole kasvaneet sen hitaammin kuin vähemmän verottavat maatkaan. Verotuksella ei olekaan tilastollista selitysvoimaa maiden välisissä talouskasvun eroissa (Myles 2007). Kyse ei kuitenkaan ole verotuksen olemattomasta vaikutuksesta vaan siitä, että talouskasvuun vaikuttavat niin monet asiat. Verotuksella on paljonkin väliä silloin, kun asiaa katsotaan vähän tarkemmin.

Talouskasvu syntyy työn ja pääomapanoksen määrän kasvusta sekä niiden tuottavuudesta. Tuottavuus perustuu uusiin ideoihin, jotka puolestaan syntyvät innovaatiotoiminnasta. Verotus vaikuttaa tutkimusten mukaan sekä toiminnassa olevien että aloittamista pohtivien innovaatiopanoksiin ja yrittämisintoon (Akcigit ja Stantcheva 2020, Harju ym. 2020). Korkeampi vero myös lisää yritysten lopettamispäätöksiä (Cevik ja Miryugin 2019), ja verotus vaikuttaa yritysten päätöksiin muutenkin laaja-alaisesti (Graham 2013, Doidge ja Dyck 2015).

Kireämpi verotus vähentää investointeja fyysiseen ja inhimilliseen pääomaan, koska niistä saatavat tuotot alenevat. Kirjallisuuden mukaan pääomakustannuksen prosentuaalinen nousu vähentää fyysisiä investointeja jopa yhden suhteessa yhteen (Hasset ja Hubbard 2002 ja Chirinko 2002). Verotus myös ohjaa investointivirtoja maiden välillä (Mooig ja Ederveen 2008). Koska tuloverotus on progressiivinen, ihmisten koulutusinvestointeja puolestaan on tuettava voimakkaasti (Krueger ja Ludwig 2013).

Talouskasvun kannalta on vahingollista, että Suomi verottaa kotimaisia kone-, laite- ja innovaatioinvestointeja voimakkaammin kuin Ruotsi, Norja, Viro tai Saksa (Harju ym. 2017). Suomi ei myöskään verotuksella houkuttele suuntaamaan kotimaisten yritysten investointeja erityisesti Suomeen.

Verotuksen vaikutus työpanokseen on vivaihteikkaampi. Vaikka pienet nettotulon muutokset ei voimakkaasti muuta valmiiksi kokopäiväistä työtä tekevien työtunteja, on vaikutus joillakin ryhmillä suuri.

Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien päätös siirtyä työmarkkinoille riippuu siitä, minkä verran palkasta jää käteen enemmän kuin työtä vailla olemisesta. Samoin erittäin suurituloisilta saatu verokertymä riippuu verotuksen kireydestä verosuunnittelun ja tulomuuntomahdollisuuksien vuoksi (Kosonen ym. 2016). Suomen erityisen jyrkkä palkkatulojen verotus yhdistettynä tuloista riippuvaan sosiaaliturvaan tuottaa kannustinongelmia etenkin työmarkkinoille siirtymisessä.

Työpanoksen tarjonta ei muutu vain työssäkäyntialueella jo valmiiksi asuvien työinnon perusteella. Kasvavan tutkimusnäytön perusteella verotuksella voi vaikuttaa yllättävänkin paljon korkeasti koulutettujen tai erityisosaajien muuttopäätöksiin (Kleven ym. 2020, Moretti ja Wilson 2017). Korkean tuottavuuden avainihmisten hyödyt puolestaan heijastuvat työnantajayrityksen ulkopuolelle koko työmarkkina-alueelle (Dougal ym. 2014, Balsmeier ym. 2020).

Sen sijaan avainihmisten maahanmuuton vastustaminen ei lisää maassa jo olevien työllisyyttä, vaan ajaa monikansalliset yritykset ulkoistamaan operaatioitaan yhä enemmän sinne, missä pätevää työvoimaa löytyy (Blennon 2020). Tällaisten havaintojen pitäisi rohkaista Suomen hallitusta pidentämään ja kasvattamaan ulkomaisten huippuosaajien määräaikaista tuloveron alennusta, jotta muutto kaukaiseen Suomeen tulisi houkuttelevammaksi.

Palkansaajan työhalut eivät riipu pelkästään omasta tuloverosta. Yritysveron korotukset lankeavat 30–50 prosenttisesti palkansaajille (Fuest ym. 2018, Serrato ja Zidar 2016). Se vähentää työn tekemisen kannusteita enemmän kuin suoraan palkansaajien tuloveron tai sosiaaliturvan tason perusteella voi havaita. Palkansaajien joukossa yritysveron lopullisia maksajia ovat enemmän naiset kuin miehet ja enemmän matala- kuin korkeapalkkaiset.  Nämä ovat tärkeitä havaintoja, etenkin eriarvoisuudesta huolestuneille.

Verotuksen kiristäminen vähentää verotuloja muutenkin kuin talouskasvua hidastamalla. Varallisuutta siirretään rajojen ulkopuolelle ja monikansalliset yritykset siirtävät kirjanpidossa voittojaan ulkomaiden toiminnoille. Tutkimusten mukaan yritysveron korotus pienentää veropohjaa niin, että vain puolet korotuksesta jää julkisen sektorin kirstuun ja loppu valuu rajojen yli monikansallisten yritysten raportoidessa voittoja enemmän ulkomaan toiminnoistaan (Kari ja Ropponen 2014).

Suomessa veronkorotuksiin on suhtauduttava erityisellä harkinnalla, sillä olemme jo valmiiksi kireän verotuksen ja hyvin toimivan yhteiskunnan maa. Tutkimukset osoittavat, että veronkiristysten talouskasvua hidastavat vaikutukset ovat sitä voimakkaammat mitä korkeampi on verotuksen lähtötaso (Aghion ym. 2016, Cevik ja Miryugin 2019, Jaimovich ja Rebelo 2019). Vastaavasti verovaroilla aikaansaatavat parannukset julkiseen infrastruktuuriin, hallintoon ja palveluihin ovat väistämättä sitä vähäisemmät mitä paremmin yhteiskunta toimii muutenkin.

On kuitenkin realismia ajatella, että joitain veroja Suomessa joudutaan korottamaan julkisen talouden tasapainottamiseksi. Matalampien alv-kantojen korotus, yhdessä erilaisten hiiliverojen kanssa, pitäisi olla ensimmäisenä mahdollisella verojen korotuslistalla.

Niillä turvataan talouskasvua tukevien uudistusten läpimeno. Kiristyksistä ei ole saatavissa paljoakaan tuloa valtiolle. Niiden käyttö kuitenkin varmistaa, että talouden kaikki osapuolet osallistuvat tasapainotustalkoisiin.

 

Viitteet

Aghion, Akcigit, Cage ja Kerr (2016). Taxation, Corruption and Growth. European Economic Review 24-51.

Akcigit ja Stantcheva (2020). Taxation and Innovation: What do we Know? NBER Working Paper Series 27109.

Balsmeier, Fleming, Marx ja Shin (2020). Skilled Human Capital and High-Growth Entrepreneurship: Evidence from Inventor Inflows. NBER Working paper 27605.

Chirinko (2002). Corporate Taxation, Capital Formation, and the Substitution Elasticity between Labor ajd Capital. CESifo Working Paper 707.

Cevik ja Miryugin (2019). Death and Taxes. Does Taxation Matter for Firm Survival? IMF Working Paper 19/78.

Doidge ja Dyck (2015). Taxes and Corporate Policies: Evidence from a Quasi Natural Experiment. The Journal of Finance 45-89.

Dougal, Parsons ja Titman (2014). Urban Vibrancy and Corporate Growth. Journal of Finance 163-210.

Fuest, Peichl ja Siegloch (2018). Do Higher Corporate Taxes Reduce Wages? Micro Evidence from Germany. American Economic Review 393-418.

Glennon (2020). How Do Restriction on High-Skilled Immigration Affect Offshoring? Evidence from the H-18 Program.

Graham (2013). Do Taxes Affect Corporate Decisions? A Review. Handbook of the Economics of Finance, luku 3, 124-200.

Harju, Kari, Koivisto, Kuusi, Matikka, Määttänen, Pajarinen, Ropponen, Rouvinen ja Valkonen (2017). Yritysverotus, investoinnit ja tuottavuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 6.

Harju, Koivisto ja Matikka (2020). The Effects of Corporate Taxes on Small Firms. VATT Working Papers 129.

Hasset ja Hubbard (2002). Tax Policy and Business Investment, teoksessa Feldstein ja Auerbach (toim.) Handbook of Public Economics, 1293-1343.

Jaimovich ja Rebelo (2016). Nonlinear Effects of Taxation on Growth. Journal of Political Economy. 265-291.

Kari ja Ropponen (2014). Literature Review of the Dynamic Effects of Corporate <income Taxation. VATT mimeo 40.

Kleven, Munoz ja Stantcheva (2020). Taxation and Migration: Evidence and Policy Implications. Journal of Economic Perspectives, 119-142.

Krueger ja Ludwig (2013). Optimal Progressive Labor Income Taxation and Education Subsidies When Education Decisions and Intergenerational Transfers are Endogenous. American Economic Review: Papers & Proceedings 496-501.

Matikka, Harju ja Kosonen (2016). Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 5/2016.

Mooij ja Ludwig (2008). Corporate Tax Elasticities – A Reader’s Guide to Empirical Findings. Oxford University, Centre for Business Taxation, Working Paper 08/22.

Moretti ja Wilson (2017). The Effect of State Taxes on the Geographical Location of Top earners: Evidence from Star Scientists. American Economic Review 1858-1903.

Myles (2017). Economic Growth and the Role of Taxation. Prepared for the OECD. University of Exeter and Institute for Fiscal Studies.

Serrato ja Zidar (2016). Who Benefits from State Corporate Tax Cuts? A Local Labor Markets Approach with Heterogeneous Firms. American Economic Review 2582-2624.