Hallitus päätti kehysriihessään 21.3.2013 valtiontalouden vuosia 2014–2017 koskevien kehysten päälinjoista. Koska suunnitelma osinkoverouudistuksesta herätti kovaa kritiikkiä, siihen tehtiin 4.4.2013 tarkistuksia. Pieniä tarkennuksia voidaan tehdä lainvalmistelun yhteydessä myös muissa asioissa. (Ks. Valtioneuvosto, 2013a ja b sekä Valtiovarainministeriö, 2013.) Päälinjat ovat kuitenkin selvillä, joten on mahdollista arvioida tehtyjen päätösten vaikutuksia valtiontalouden tasapainoon ja kokonaistuotannon kasvuun. Riittävätkö kehysriihessä tehdyt päätökset kääntämään kehityksen suunnan, vai tarvitaanko niiden tueksi muita toimia?
Tasapainottuuko valtiontalous?
Hallitusohjelmassa on esitetty kaksi keskeistä valtiontalouden tasapainoa koskevaa tavoitetta: 1) valtion velan bkt-suhde on saatava laskuun hallituskaudella ja 2) valtiontalouden alijäämä saa olla korkeintaan 1 prosentti BKT:sta hallituskauden lopussa. Vuoden 2012 kehysriihessä sovittiin 1.2 miljardin euron menonleikkauksista ja samansuuruisista veronkorotuksista. Keskeinen sopeutustoimi on kuluvan vuoden alusta toteutunut arvonlisäveron nosto prosenttiyksiköllä. Taloudellista kasvua on pyritty tukemaan kohdennetuilla toimilla, jotka eivät ole aiheuttaneet kovin paljoa menoja tai tulojen menetyksiä.
ETLAn Suhdanteessa 1/2013 esittämän arvion mukaan velkatavoitteen saavuttaminen edellyttää 1.8 miljardin euron suuruista tulojen ja menojen sopeutusta aiemmin päätettyjen lisäksi. Vajetavoite edellyttäisi 4 miljardin euron suuruista sopeutusta. Koska Euroopan ja samalla Suomen taloudellinen kehitys on ollut selvästi aiemmin ennakoitua huonompi, ETLA ei suosittanut edellä mainitun suuruisten sopeutusten toteuttamista, vaan katsoi, että korkeintaan miljardin euron suuruinen sopeutus riittäisi. Sopeutusta voidaan jatkaa seuraavalla hallituskaudella.
Kuluvan vuoden kehysriihessä hallitus sopi vajaan 600 miljoonan euron suuruisesta budjettisopeutuksesta vuosina 2014–2015. Tämän suuruinen sopeutus on nykyisessä suhdannetilanteessa riittävä – olettaen, että nyt ja aiemmin päätetyt sopeutukset toteutetaan. Sopeutuksen toteutuminen riippuu myös siitä, missä määrin ja millä vauhdilla arvioidut noin 480 miljoonan euron suuruiset yhteisöveron alentamisen ns. dynaamiset (kasvua vahvistavat) vaikutukset toteutuvat.
Nykyinen hallitus voi vielä alentaa valtionvelkaa myymällä omistuksiaan osakkuusyhtiöissään (yksityistämällä). Tällä tavalla hallituksen velkatavoite voitaisiin muodollisesti saavuttaa, erityisesti jos yksityistämiset ajoitettaisiin vuoteen 2015. Yksityistämällä ei kuitenkaan saada aikaan pysyvää korjausta, koska se ei vaikuta menojen ja tulojen kasvuvauhtiin – korkomenoja lukuun ottamatta.
Koska koko julkisen talouden ns. EMU-velka uhkaa kohota yli 60 prosentin BKT:hen suhteutettuna, seuraavakin hallitus joutuu vielä lisäsopeutusten eteen, ellei taloudellinen kasvu vahvistu merkittävästi ennustetusta. Seuraavan hallituksen keskeinen keino, menojen leikkauksen ohella, on todennäköisesti arvonlisäveron nosto. Yhden prosenttiyksikön suuruisella korotuksella valtion kassaan voidaan saada lisätuloja noin 700 miljoonaa euroa vuodessa.
Kehysriihi ei aiheuta merkittäviä ennusteen tarkistuksia
Kehysriihessä päätetyt hyödykeverojen korotukset (alkoholi, tupakka, sähkö) kiihdyttävät kuluttajahintojen nousua noin 0.6 prosenttiyksiköllä. Tämän vuoksi kuluttajahintojen nousuennustetta vuodelle 2014 on tarvetta kohottaa Suhdanteessa 1/2013 ennustetusta 1.9 prosentista 2.5 prosentin tuntumaan.
Kuluttajahintojen nousu vaikuttaa negatiivisesti yksityiseen kulutukseen. Aiemmin ETLA arvioi yksityisen kulutuksen kasvuksi 1.3 prosenttia vuonna 2014. Nopeampi inflaatio alentaisi muiden tekijöiden pysyessä ennallaan yksityisen kulutuksen kasvun alle prosentin. Koska mm. tuloratkaisut ovat auki, tarkkoja uudelleenarvioita ei kannata tässä vaiheessa tehdä.
Kehysriihen keskeinen päätös oli yhteisöveron alentaminen 4.5 prosenttiyksiköllä vuoden 2014 alusta. Hallitus pyrkii sillä edistämään taloudellista kasvua ja työllisyyttä. Tämä toimi parantaa yritysten kannattavuutta ja edistää suomalaisten yritysten investointeja. Se myös houkuttelee maahan ulkomaisia sijoituksia. (Ks. Kotilainen ja Nikula, 2010; Nikula ja Kotilainen, 2012.) Ulkomaiset sijoittajat hyötyvät yhteisöveron alennuksesta eniten, koska osinkoveron kiristyminen ei kohdistu niihin. Alempi yhteisöverokanta myös siirtää yritysten veronmaksua ulkomailta Suomeen (verosuunnittelukanava eli profit shifting -kanava). Vaikutusten tarkkaa ajoitusta ei pystytä arvioimaan, koska se riippuu mm. suhdanteiden kehityksestä. Yhteisöveron alennuksen vaikutus taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen on kuitenkin muutaman vuoden aikavälillä selvästi positiivinen. Se näkyy ensimmäisenä nopeampana viennin ja investointien kasvuna.
Kehysriihen päätösten vaikutuksista kokonaistuotannon kasvuun vuonna 2014 osa on siis negatiivisia ja osa positiivisia. Kulutuksen kasvun edellytykset heikkenevät, mutta viennin ja investointien kasvun mahdollisuudet kohenevat. Nämä kumoavat likimain toisensa, joten kasvuennustetta ei ole aihetta sanottavasti muuttaa. Vuoden 2013 talouskehitykseen kehysriihen päätökset eivät vaikuta merkittävästi, vaikka ne kohentavatkin yritysten luottamusta.
Osinkoverosta sopu piinaviikkojen jälkeen
Yhteisöveron alentamisen vastapainoksi hallitus päätti kiristää osinkoverotusta. Korotuksella ei kuitenkaan pyritty täysimääräiseen kompensaatioon. Kehysriihessä sovittiin listattujen yhtiöiden osinkojen verotuksen kiristämisestä ja listaamattomien yritysten verotuksen rakenteen muutoksesta enemmän kasvua tukevaksi. Koska päätöstä pidettiin laajalti liikaa suursijoittajia ja suuria yrityksiä suosivana, pääsiäisen jälkeen 4.4.2013 sovittiin tarkistuksista.
Lopulta päädyttiin siihen, että listattujen yritysten osingoista 85 prosenttia (aiemmin 70 prosenttia) on verollisia ja loput verottomia. Verokanta on 30 prosenttia, jos pääomatulot eivät ylitä 40 000 euroa. Suuremmilla pääomatuloilla prosentti on 32. Efektiivisesti osinkovero on aiemman 21–22.4 prosentin sijasta 25.5–27.2 prosenttia.
Listaamattoman yhtiön osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton osalta osinko on 25-prosenttisesti veronalaista tuloa 150 000 euroon saakka. Tämän euromääräisen rajan ylittävästä osingosta 85 prosenttia on jatkossa veronalaista pääomatuloa. Listaamattoman yhtiön kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton ylittävä osinko verotetaan myös kokonaan pörssinoteerattujen yhtiöiden tavoin 85 prosenttisesti pääomatulona. Alkuperäisessä kehysriihen esityksessä edellä mainittua 150 000 euron rajaa ei ollut. Nettovarallisuudeltaan varakkaimpien yritysten jakamien osinkojen verotus kiristyy kehyspäätökseen verrattuna.
Summa summarum
Hallituksen kehysriihen päätökset olivat menettelytavoissa tapahtuneesta kompuroinnista huolimatta suhdannetilanteeseen sopivia ja kasvun edellytyksiä vahvistavia. Yhteisöveron alennus oli tarpeellinen toimi sekä verokilpailuun vastaamisen että verorakenteen kehittämisen kannalta. Julkisen talouden tasapainottamista on jatkettava seuraavan hallituksen aikana. Toivottavasti tämä tapahtuu paremmassa suhdannetilanteessa.
Kehysriihen päätökset olivat kuitenkin vain yksi askel Suomen talouden vahvistamisessa. Väestön ikääntymisestä aiheutuva julkisen talouden ns. kestävyysvaje edellyttää yhä pikaisia toimia. Toivottavasti tässä asiassa edetään syksyllä, kun työuria pohtivat työryhmät saavat työnsä päätökseen. Myös julkisen talouden tuottavuutta täytyy kohottaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tehokas uudistaminen on tässä keskeistä. Valitettavasti hallituksen kaavailut ovat tältä osin sekavia, eikä merkittävää toiminnan tehostumista ole näköpiirissä.
Talouden tuotantoperusta on heikentynyt elektroniikka- ja paperiteollisuuden rakenteellisten vaikeuksien, kiristyvän kilpailun ja heikentyneen kilpailukyvyn vuoksi. Tutkimuksella, tuotekehittelyllä ja markkinoinnin tehostamisella on pyrittävä saamaan uusia tuotteita markkinoille. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman hyvää kustannuskilpailukykyä. Tässä suhteessa syksyn työmarkkinaratkaisut ovat avainasemassa.
Lähteet
ETLA (2013) Suhdanne 1/2013.
Kotilainen, M. ja Nikula, N. (2010) Why do firms invest in the Baltic Sea Region? ETLA Keskusteluaiheita nro 1229.
Nikula, N. ja Kotilainen, M. (2012) Determinants for Foreign Direct Investment in the Baltic Sea Region. ETLA Raportit – Reports 1.
Valtioneuvosto (2013a) Hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä: Vahva panostus kasvuun, työllisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja vakauteen. Tiedote 135/2013.
Valtioneuvosto (2013b) Hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat tarkistuksista osinkoverouudistukseen.
Valtiovarainministeriö (2013) Valtiontalouden kehykset vuosille 2014–2017.
